Suomalaisten suhtautuminen yrittäjyyteen on kansainvälisesti vertaillen varauksellista. Uutta yritystä johtavan tai perustamassa olevan aikuisväestön osuus on aiempaa pienempi. Suomalaiset suhtautuvat yrittäjyyteen poikkeuksellisen varauksellisesti verrattuna muihin vauraisiin maihin. Yrittäjyys ei näyttäydy houkuttelevana uravaihtoehtona, ja kansainvälisesti vertailtuna harva aikoo yrittäjäksi.
Sekä varhaisen vaiheen yrittäjyys että vakiintuneiden yrittäjien määrä ovat vähentyneet vuodesta 2021. Myös odotukset yritystoiminnan kasvusta ja kansainvälistymisestä ovat varovaisia, Kansainvälisen Global Entrepreneurship Monitor -raportin mukaan.
– Verrattuna edelliseen, neljän vuoden takaiseen tutkimukseemme harvemmat ihmiset uskovat perustavansa yrityksen, näkevät liiketoimintamahdollisuuksia tai kokevat, että heillä on riittävästi yrittäjyyteen tarvittavia taitoja ja tietoja. Samalla epäonnistumisen pelko on edelleen kasvanut ja on merkittävä este yrittäjyysaktiivisuudelle, sanoo professori ja johtaja Matti Muhos Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutista.
– Suomessa on vahva rakenteellinen perusta yrittäjyydelle, mutta paljon ongelmia niin asenteissa, säätelyssä kuin rahoituksessa. Yritys on helppo perustaa, mutta yrittäjänä ei ole helppo menestyä, sanoo Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen.
Matti Muhoksen mukaan Suomen tuki- ja rahoitusjärjestelmä keskittyy liiaksi jo todennettuihin onnistumisiin, jolloin varhaisvaiheen ideointi ja kehitys jäävät vähälle huomiolle.
– Hajanaisten ja epäjatkuvien projektirahoituksella tuotettujen hautomopalvelujen sijaan tarvitaan ennustettava ja yhtenäinen prosessi, joka tukee aloittavaa yrittäjää ideasta skaalautumiseen ja kansainvälistymiseen asti. Ruotsin kansallisesti koordinoitu hautomomalli tarjoaa tästä toimivan esimerkin, Muhos sanoo.
Raportti nostaa esiin myös uusia rakenteellisia ja käyttäytymiseen liittyviä kuiluja suomalaisessa yrittäjyysekosysteemissä. Vaikka asiantuntijat kokevat yrittäjien mahdollisuudet digitalisaation ja tekoälyn hyödyntämiseen suhteellisen vahvaksi, yrittäjät itse raportoivat näiden teknologioiden vähäisestä käyttöönotosta ja vähäisestä merkityksestä. Tämä viittaa siihen, että valmiudet eivät välity vastaavalla tavalla yrittäjien käytännön toimintaan.
Extralehdet Extralehdet