Hoitohenkilökuntaa on yli kaksinkertainen määrä tarpeeseen nähden

Suomessa on noin 19 hoitajaa tuhatta asukasta kohti. Euroopan unionin keskiarvo on puolet vähemmän 8,5. Siitä huolimatta terveyskeskuksiin ei pääse, jonot venyvät ja päivystyksissä odotetaan tuntikausia. Miten näin heikosti tehty järjestelmä sallitaan, eikä kukaan edes yritä korjata sitä.

Numerot kertovat ja ovat kiistattomia. Eurostat-tilastojen mukaan Suomi sijoittuu sairaanhoitajien tiheydessä EU:n kärkeen, toiseksi heti Irlannin jälkeen: 1 267 sairaanhoitajaa sataa tuhatta asukasta kohti, kun EU:n keskiarvo jää noin 850:een. Hoitoavustajien määrässä Suomi on yksin omassa luokassaan, 2 348 per 100 000 asukasta, kun seuraavaksi korkein Tanska yltää 1 528:aan. Esim. Espanjassa terveydenhuolto toimii, vaikka hoitajia on 530 per 100 000 asukasta, Puolassa 370.

Kyse on siitä, minne julkiset varat virtaavat. Sosiaali- ja terveydenhuolto on ylivoimaisesti suurin julkinen työnantaja Suomessa. Viimeisen löytämäni luotettavan tilaston mukaan vuonna 2023 alalla työskenteli julkisella sektorilla yli 217 000 ihmistä. Heidän palkkansa, lisäkorvauksensa ja eläkekertymänsä muodostavat massiivisen menokohdan, jonka oikeutusta ei juuri koskaan kyseenalaisteta. Poliitikoille kyse on liian suuresta äänestäjäkunnasta, joten pitää olla hiljaa, jotta ei menetä omaa hillotolppaansa.

Enemmän hoitajia kuin missään, mutta silti Euroopan pisimmät hoitojonot

EU:n State of Health in the EU -raportti vuodelta 2025 toteaa suoraan, että Suomella on yksi EU:n korkeimmista sairaanhoitajatiheyksistä. Samassa raportissa todetaan, että kiireettömän hoidon odotusajat Suomessa kasvavat jatkuvasti, ja yli kuusi kuukautta jonottaneiden määrä kasvoi huomattavasti jo vuosina 2021 ja 2022. Vertailumaa Ruotsi, jossa hoitajia on selvästi vähemmän per asukas, selviytyy samoista tehtävistä paremmin.

Ristiriita ei johdu resurssipulasta. Se selittyy johdon valetyöpaikkoina, tarpeettomina rakenteina ja julkisen sektorin oleskelukulttuurilla. Suomessa on rakennettu järjestelmä, jossa hoitohenkilöstöä on paljon, mutta heidän työnkuvansa, sijoittelunsa ja tehtävärakenteensa ei tuota todellista hyötyä potilaille. Terveydenhuollossa on myös julkisen sektorin yleiset ongelmat, kukaan ei vastaa tuloksista, eikä kenellekään ole asetettu työssä minimivaatimuksia, joista on selviydyttävä. Lisäksi mitoitussäännöt, jäykät ammattinimikkeet ja hierarkiset toimintatavat ovat useimmiten tehtävien tuloksellisuuden kannalta turhia ja palvelevat vain järjestelmää eikä sen asiakkaita.

Vanhustenhoidon kestovale

Suomessa on tapana puhua hoidosta ja varsinkin ikäihmisten hoidosta vain henkilömäärää tarkastellen. Suosittu kestovale on ikääntyneiden määrän nopea kasvu, millä ei ole mitään todellista vaikutusta hoidon tarpeeseen. Ihminen tarvitsee keskimäärin eniten hoitoa, henkilömäärän ja talouden kannalta, elämänkaarensa aikana ensimmäisenä ja viimeisenä elinvuotenaan. Hoidon tarpeen ja kustannuksien kannalta, sillä ei ole mitään merkitystä kuinka monta vuotta on elänyt ennen viimeistä elinvuottaan. Kun iäkkäämmän henkilön elämä päättyy, niin viimeinen vuosi on kallein ja vaatii eniten henkilökuntaa ja rahaa, olkoon ikä mikä tahansa.

On helppo tapa pysyä kestovaleessa jankuttaen vain henkilökunnan määrää ja unohtaa henkilökunnan tulosvastuu. Mitoitusta pitää verrata henkilökunnan tekemiin tuloksiin, eikä henkilökunnan määrään. Henkilökunnan lisääminen torkkumaan taukotiloissa, oleskelemaan etätyössä, ylipitkillä lomilla ja sairauslomilla, ei lisää toiminnan tuloksellisuutta.

Hyvinvointialueet ovat poliitikkojen suojatyöpaikkoja

Teeveydenhoitoalan, kuten koko julkisen sektorin ongelma on myös rakenteellinen korruptio. Jokainen puolue halusi asettaa hyvinvointialueille jäseniään nostamaan verovaroja valetyöpaikkoihin. Hyvinvointialueuudistuksen myötä johtotehtävissä on tapahtunut huomattavaa kasvua, vaikka ruohonjuuritason hoitotyötä pitäisi tehostaa. Vuonna 2022 sosiaali- ja terveydenhuollon hallinnossa työskenteli lähes 7 600 henkilöä pelkällä julkisella sektorilla. Kampaviinerien mussutus ja verovarojen käyttö valetyöpaikkoihin ei ole avuksi yhdenkään henkilön hoidossa.

Tilastojen valossa voidaan esittää hankalan kysymys, miksi yksikään päättäjä ei tee mitään asioiden korjaamiseksi? Kenelläkään ei ole halua vastata, minkä vuoksi valtava henkilökuntamäärä ei suoriudu tehtävistään? Hyvinvointialueiden ja valtionhallinnon yhteinen järjestelmä on sosialistinen näytelmä työnteosta, kuten Neuvostoliitossa aikoinaan. Se ei tule toimimaan koskaan ja hajoaa viimeistään troikan toimesta.

Maa	Sairaanhoitajia / 100 000 asukasta
Irlanti	1 366
Suomi	1 267
Saksa	1 225
Belgia	1 100
Ruotsi	1 050
Itävalta	980
Ranska	860
EU-keskiarvo	850
Tanska	760
Alankomaat	710
Italia	630
Espanja	530
Puola	370
Romania	94
Lähde: Eurostat, Healthcare personnel statistics 2023.