Extralehdet Extralehdet
Euroopan komissio on julkaissut vuoden 2040 päästövähennystavoitetta koskevan lainsäädäntöehdotuksen. Komissio ehdottaa 90 prosentin nettopäästövähennystavoitetta vuoteen 2040 mennessä verrattuna vuoden 1990 tasoon.
Tavoite on osa EU:n pitkän aikavälin ilmastopolitiikkaa kohti ilmastoneutraaliutta vuoteen 2050 mennessä ja samalla valmistautumista marraskuussa pidettävään COP30-ilmastokokoukseen Brasiliassa.
Suomen näkökulmasta on ollut tärkeää, että komission ehdotuksen mukaan maankäyttösektorin epävarmuudet tullaan huomioimaan vuoden 2040 tavoitteen toimeenpanossa. Ehdotuksessa myös huomioidaan bioenergian tuotantoon yhdistetyn hiilidioksidin talteenoton ja varastoinnin (BECCS) rooli ja luodaan sille kannustimia.
– Komission ehdotus on linjassa Suomen ennakkovaikuttamisen painopisteiden kanssa. Pitkäjänteinen ja johdonmukainen ilmastopolitiikka on tärkeää EU:n kilpailukyvyn kannalta ja se luo vakautta yrityksille tehdä investointeja puhtaisiin ratkaisuihin, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala.
Jotta tavoite on mahdollista saavuttaa mahdollisimman kustannustehokkaasti, komissio ehdottaa, että jäsenvaltiot voisivat vuodesta 2036 alkaen käyttää rajatusti korkealaatuisia kansainvälisiä päästöhyvityksiä. Hyvitysten käyttö alkaisi asteittain: vuonna 2036 niiden osuus olisi nolla prosenttia vuoden 1990 nettopäästöistä, mutta osuus voisi kasvaa lineaarisesti siten, että vuonna 2040 hyvitykset voisivat vastata enintään kolmea prosenttiyksikköä. Päästöhyvityksiä voi komission ehdotuksen mukaan käyttää vain taakanjako- ja maankäyttösektoreilla. Suomessa tullaan tarkastelemaan komission lainsäädäntöehdotuksen tarjoamia joustomahdollisuuksia ja niiden merkitystä kansalliseen ilmastopolitiikkaan.
Lisäksi komissio esittää, että EU:n päästökauppajärjestelmään sisällytettäisiin kotimaiset tekniset hiilinielut, kuten hiilidioksidin talteenotto ja varastointi. Komissio painottaa, että kaikki lisätoimet vaativat perusteellisen vaikutustenarvioinnin ja että kilpailukyky ja sektorikohtainen joustavuus otetaan huomioon toimeenpanossa.
Suomen näkökulmasta merkittävää on myös teknologianeutraalius, eli päästövähennystavoitteiden saavuttamisessa ei aseteta etukäteen rajoituksia tai suosita tiettyjä teknologioita.
Komissio ehdottaa myös joustavuuden lisäämistä eri sektoreiden välillä. Käytännössä se voisi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että päästövähennystoimien hidasta etenemistä maankäyttösektorilla voitaisiin kompensoida ripeämmillä toimilla tieliikenteessä tai rakennusten energiatehokkuudessa.
EU:n tulee ilmoittaa oma oman päästövähennystavoitteensa riittävän ajoissa ennen COP30-ilmastokokousta. EU:n puheenjohtajamaa Tanskan tavoitteena on, että päätös 90 prosentin tavoitteesta tehdään ylimääräisessä ympäristöneuvostossa syyskuussa 2025.
Hallituksen on tarkoitus muodostaa komission ehdotukseen kanta ja toimittaa U-kirje eduskunnalle syyskuun alkuun mennessä.
wpDiscuz