Extralehdet Extralehdet
Kuopio, Lahti, Oulu, Tampere ja Vantaa tarjoavat koululaisilleen epäterveellisen paljon lihaa. Tämä käy ilmi ympäristöjärjestö WWF:n tekemästä selvityksestä, jossa punaisen lihan ja lihatuotteiden käyttöä kysyttiin Suomen kymmeneltä suurimmalta kaupungilta. Espoossa, Helsingissä, Jyväskylässä, Kouvolassa ja Turussa lihan määrä on ravintosuositusten mukainen.
Kouluruokailusuositusten mukaan koululounaan tulisi kattaa noin yksi kolmasosa oppilaan päivittäisestä energian tarpeesta. Lähtökohtana oli, että myös noin yksi kolmasosa päivittäisestä lihan kulutuksesta tulee kouluruokailusta. Viiden arkilounaan aikana nautitun punaisen lihan määrän pitäisi pysyä alle 120 gramman oppilasta kohden, jotta viikkotasolla kulutus ei ylittäisi ravitsemussuositusta. Kyselyyn vastanneissa kaupungeissa viikoittain tarjottavan lihan määrä vaihteli 76 ja 135 gramman välillä.
– Joka toisessa selvityksen kohteena olleessa kaupungissa kouluruoka sisältää epäterveellisen paljon lihaa, tiivistää WWF:n ohjelmapäällikkö Jussi Nikula.
Lihantuotanto rasittaa ympäristöä
Ruoantuotanto aiheuttaa noin 20 prosenttia ihmistoiminnan ilmastovaikutuksista ja on ylivoimaisesti suurin maankäytön muoto: noin kolmasosa tuottavasta maa-alasta on maatalouden käytössä. Maatalouden laajentuminen on suurimpia metsäkadon aiheuttajia. Lisäksi maatalous vastaa globaalisti noin 70 prosentista makean veden kulutuksesta. Merkittävä osuus ruoan ympäristövaikutuksista liittyy eläinperäisen ruoan tuotantoon.
– Lihan, kananmunien ja maitotuotteiden tuotantoon tarvitaan aina myös kasvikunnan tuotteiden kasvatusta rehua varten. Kasvisruoalla voidaan ruokkia suurempi määrä ihmisiä pienemmillä ympäristövaikutuksilla eläinperäisiin tuotteisiin verrattuna, Jussi Nikula sanoo.
Vuonna 2014 julkaistuissa ravitsemussuosituksissa ympäristövaikutukset on huomioitu ensimmäistä kertaa. Suositusten tavoitteena on terveyttä edistävä ja samalla mahdollisimman vähän ympäristöä kuormittava ruokavalio.
Lapsena opitut ruokailutottumukset luovat pohjan aikuisiän elintavoille
Suomalaiset ravitsemussuositukset suosittelevat punaisen lihan ja lihavalmisteiden maksimikulutukseksi 500 grammaa viikossa. Todellisuudessa lihaa kulutetaan keskimäärin vähintään 30 prosenttia enemmän. Tämä viittaa siihen, että koululaiset syövät liikaa lihaa myös kotioloissa, minkä vuoksi olisi entistä tärkeämpää pitää lihan kulutus kouluissa suosituksia matalammalla tasolla.
– Kaikille ilmainen kouluruokailu on keskeinen osa suomalaisten lasten ja nuorten hyvinvointia ja olemme siitä syystä ylpeitä. Kouluruokailulla on erittäin suuri merkitys terveellisten ja ympäristöystävällisten ruokailutottumusten kehittymiselle. Siksi olisi tärkeää varmistaa, että kouluruoka noudattaa suomalaisia ravitsemussuosituksia myös lihan määrän suhteen, Jussi Nikula sanoo.
WWF suosittaa, että kaupungit ja kunnat seuraisivat kouluruokailussa tarjottavan punaisen lihan ja lihatuotteiden määrää ja huolehtisivat siitä, että se ei ylitä ravitsemussuositusten mukaista maksimimäärää 120 grammaa viikossa oppilasta kohti. Sosiaali- ja terveysministeriön tulisi seurata tilannetta valtakunnan tasolla ja ohjata epäterveelliset määrät lihaa koululaisilleen tarjoavat kunnat ravitsemussuositusten mukaiselle tasolle tai sen alle.
