Ulkomailta tulevat voivat kantaa antibiooteille vastustuskykyisiä bakteereita

Moni matkaa talvilomilla maihin, joissa on antibiooteille vastustuskykyisiä bakteereita. Altistumista tällaisille bakteereille voi pyrkiä välttämään matkan aikana.

Usean tutkimuksen mukaan kaukomailla matkanneet turistit kantavat suolistossaan antibiooteille vastustuskykyisiä bakteereita. Eniten antibioottiresistenssejä bakteereita kantautuu Kaakkois-Aasian matkoilta.

– Myös suomalaisilta turisteilta on löydetty suolistosta antibiooteille vastustuskykyisiä bakteereita heidän palatessaan ulkomailta, esimerkiksi kahden viikon Intian matkalta. Antibioottiresistenssi on jo vakava ongelma sellaisissa maissa, joissa antibiootteja saa ilman reseptiä ja niitä annetaan ilman rajoituksia eläimille, kertoo Terveystalon yleislääketieteen ylilääkäri Emil Heinäaho.

Varsinkin kaukomailla matkustavien tulisi varoa epäpuhdasta vettä, jääpaloja sisältäviä juomia sekä huonosti kypsennettyjä ruokia.

– Matkaripulin lisäksi niistä voi saada resistentin bakteerin. Hyviä keinoja estää bakteereja leviämästä ovat käsien pesu ja hygieniasta huolehtiminen. Myös ottamalla tarvittavat rokotukset ja suojautumalla sukupuolitaudeilta voi välttää infektioita, ohjeistaa Heinäaho.

Jos matkalla joutuu käyttämään antibiootteja, riski saada antibiooteille vastustuskykyinen bakteeri kasvaa. Yksi yleisimmistä kaukoreissuilta tuoduista bakteereista on ESBL.

– Noin joka viidenneltä Intiassa ja Etelä-Aasiassa matkanneelta löytyy matkan jälkeen resistentti ESBL-bakteeri. Ripulitauteihin määrättyjä antibiootteja käyttäneiltä matkailijoilta ESBL löytyi jopa kahdeksalta kymmenestä. Suomen olosuhteissa ESBL-bakteereita havaitaan yhdellä sadasta ihmisestä, Heinäaho kertoo.

Kehon bakteerikanta korjaantuu hiljalleen

Resistenssit bakteerikannat eivät vaadi Suomeen palaamisen jälkeen erityistä hoitoa, jos bakteeria kantaa terve matkailija.

– Suomen olosuhteissa kehon oma bakteerikanta korjaantuu ajan saatossa. Tarkkoja ohjeita korjautumisen edistämiseen ei ole, mutta luonnossa oleskelu ja kasviksiin sekä hedelmiin painottuva ruokavalio voivat auttaa. Ensisijaista on, että antibiootteja käytettäisiin mahdollisimman vähän ja tarkasti, sillä ne häiritsevät aina kehon bakteeritasapainoa, Heinäaho kertoo.

Suomessa antibioottien käyttö on kohtuullista

Suomessa antibioottiresistenssiä seurataan ja torjutaan aktiivisesti: antibioottien käyttö on kohtuullista, ja eläintuotannossa antibiootteja käytetään vähän ja ohjatusti. Antibioottien määräämisen ohjeistuksia on viime vuosina päivitetty toistuvasti.

– Kuurien pituuksia on tarkennettu, eikä antibiootteja pitäisi määrätä tiettyihin sairauksiin enää ollenkaan. On saatu uutta näyttöä antibiooteista, jotka kehittävät resistenssiä helpommin, ja näin niiden käyttöä pystytään välttämään. Toisaalta on myös kehitetty uusia antibiootteja, jotka iskevät vain tiettyihin bakteereihin elimistössä, Heinäaho kertoo.

Arvioiden mukaan ilman tällaisia vastatoimia antibioottiresistenssi voisi vuoteen 2050 mennessä aiheuttaa enemmän kuolemia kuin syövät.

– Antibioottiresistenssin vuoksi yhä useampaa hengitystieinfektiota, virtsatietulehdusta tai seksin yhteydessä tarttuvaa infektiota ei maailmalla enää pystytä hoitamaan tavallisilla antibiooteilla. Esimerkiksi penisilliinit toimivat meillä vielä hyvin, kun joissakin maissa ne ovat menettäneet tehonsa täysin. Tärkein työkalumme hengenvaarallisia sairauksia vastaan on tylsynyt, Heinäaho päättää