Extralehdet Extralehdet
Hyvinvointialueuudistus on edennyt koko maassa uudistukselle asetettujen tavoitteiden suuntaan, mutta moni asia on vielä kesken. Sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuus valtakunnallisesti on pääosin samalla tasolla kuin ennen uudistusta.
Näin todetaan riippumattoman asiantuntijaryhmän tekemässä laajapohjaisessa hyvinvointialueuudistuksen väliarvioinnissa. Arviointi osoittaa, että yksittäisten palvelujen saatavuudessa ja uudistamisessa on merkittäviä eroja hyvinvointialueiden välillä.
Pelastustoimen palvelujen saatavuudessa ja toimintavalmiudessa on väliarvioinnin mukaan tapahtunut myönteistä kehitystä uudistuksen alkuvuosista. Alueellisia eroja on kuitenkin erityisesti kasvukeskuksissa, joissa palvelujen saatavuuden kehitys ei ole täysin vastannut väestönkasvun ja demografisten muutosten tarpeita.
Väliarvioinnissa todetaan, että uudistuksen hyvinvointialueiden hallintorakenteen eli poliittisen päätöksenteon ja johtamisjärjestelmän rakentaminen on ollut työlästä.
Asiantuntijaryhmän mukaan johtamiskyky vaihtelee alueittain. Samanaikaisesti on pitänyt uudistaa sosiaali- ja terveyspalvelujen palveluverkkoa, yhtenäistää palveluita ja sopeutua uuteen rahoitusmalliin. Monilla hyvinvointialueilla on onnistuttu ihmisten ja muutosten johtamisessa. Alueet, joilla on selkeä strateginen johtamismalli, osaava ylimmän johdon tiimi ja investointeja johtamiseen, ovat edenneet hyvinvointialueuudistuksen toimeenpanossa muita alueita nopeammin.
Asiantuntijaryhmältä ehdotuksia korjaussarjaksi
Asiantuntijaryhmä oli yhteenvedossaan ja suosituksissaan yksimielinen. Osa toimenpiteistä pitää käynnistää välittömästi, joidenkin jatkokehittäminen vie enemmän aikaa.
Tutkijat näkevät kolme vaihtoehtoista tulevaisuutta: entistä vahvempi alueiden itsehallinto, nykymallin kehittämiseen pohjautuva vaihtoehto tai nykyistä vahvempi valtion ohjaus.
Olennaisena pidetään, että suunnitelmallisuutta vahvistetaan sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä pelastuspalvelujen palvelujärjestelmän uudistamiseksi yli vaalikausien lisäämällä parlamentaarista yhteistyötä. Kansallista ohjausta ja alueiden sosiaali- ja terveyspalvelujen rakenteita on uudistettava rohkeasti pitkälle tulevaisuuteen.
Asiantuntijaryhmä ehdottaa, että hyvinvointialueiden määrä arvioidaan valtakunnallisena kokonaisuutena. Ennen kevään 2027 hallitusneuvotteluja on määriteltävä selkeät toiminnalliset ja taloudelliset kriteerit siitä, miten hyvinvointialueiden rakennetta ja määrää uudelleenarvioidaan.
Ohjaavien ministeriöiden on muodostettava yhteisymmärrys hyvinvointialueiden strategisesta ja yhdensuuntaisesta ohjauksesta, ohjauskokonaisuudesta sekä sen keskeisistä sisällöistä. Asiantuntijat esittävät, että ministeriöt sovittavat yhteen olemassa olevat ohjauskeinot siten, että ne auttavat saavuttamaan uudistuksen toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet.
Ryhmän mukaan hyvinvointialueiden rahoitusmallin tunnistetut ongelmat on korjattava. Suositus on, että ensivaiheessa mahdollistetaan pidennetty alijäämien kattamisvelvoitteen määräaika vuoteen 2028 myös niille hyvinvointialueille, jotka tekevät alijäämäisen tuloksen vuonna 2025 ja joilla kuitenkin on riittävän yksityiskohtainen ja valtioneuvoston hyväksymä suunnitelma.
Sosiaali- ja terveysalan tietopohjaan liittyvät tekniset ongelmat korjataan ja varmistetaan, että kaikki hyvinvointialueet noudattavat yhdenmukaisia ja luotettavia kirjaamiskäytäntöjä (erityisesti diagnoosi- ja sairastavuuskirjaukset). Kirjaamiskäytäntöjä auditoidaan tarpeen mukaan laadun varmistamiseksi.
Rahoitusmallin kannustimia ennaltaehkäiseviin ja kustannusvaikuttaviin toimiin lisätään. Tutkijat ehdottavat laajennettavaksi nykyistä hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen osoitettavaa laskennallista rahoitusosuutta kannustepalkkioksi. Pidemmän aikavälin suosituksena on, että alueiden omaa rahoitusvastuuta lisätään ottamalla käyttöön verotusoikeus, mikäli valitaan nykyistä vahvempaan itsehallintoon pohjautuva ratkaisu.
Hyvinvointialueuudistusta on arvioitava säännöllisesti
Sosiaali- ja terveysministeriö, valtiovarainministeriö ja sisäministeriö käynnistivät keväällä 2025 hyvinvointialueuudistuksen laajapohjaisen väliarvioinnin osana alivaltiosihteeri Marina Erholan toimeksiantoa. Väliarviointi pohjautuu pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelman kirjaukseen. Sen mukaan hallitus seuraa ja arvioi tiiviisti sosiaali- ja terveyspalvelujen hallintorakenteen toimivuutta, rahoitusmallin kestävyyttä ja kannustavuutta sekä palvelujärjestelmän toimivuutta, palvelujen integraation toteutumista sekä palvelujen saatavuutta.
