Extralehdet Extralehdet
Suomen ja Venäjän suhteet ovat heikentyneet merkittävästi, ja Venäjä on valmis toimiin Suomea vastaan, jos katsoo sen tarpeelliseksi. Suojelupoliisi julkaisi 12. lokakuuta kansallisen turvallisuuden katsauksensa.
Suomen ja Venäjän suhteet ovat muuttuneet merkittävällä tavalla Venäjän hyökkäyssodan, pakotteiden ja Nato-jäsenyyden myötä. Venäjä kohtelee nykyisin Suomea epäystävällisenä valtiona. Tämä on näkynyt esimerkiksi kielteisenä uutisointina Suomesta Venäjän mediassa ja päätöksenä sulkea Pietarin pääkonsulaatti.
– Venäjä keskittyy tällä hetkellä sodankäyntiin Ukrainassa ja kansainvälisen eristyksen lieventämiseen. Venäjän tiedustelun ja vaikuttamisen uhka Suomessa ei ole kuitenkaan kadonnut. Suomen liittyminen Natoon, sodan jatkuminen Ukrainassa, syvenevä vastakkainasettelu länsimaiden ja Venäjän välillä sekä lisääntyvät pakotteet saattavat voimistaa Venäjän vastatoimia Suomea kohtaan, Suojelupoliisin päällikkö Antti Pelttari sanoo.
Venäjän vaikuttamisen päätavoitteina on heikentää Naton ja Euroopan unionin yhtenäisyyttä sekä vähentää länsimaiden tukea Ukrainalle. Venäjä tarkkailee Suomen Nato-jäsenyyden kehittymistä ja sitä, miten Suomi toimii Venäjää kohtaan. Se on valmis toimiin Suomea vastaan, jos katsoo sen tarpeelliseksi. Venäjä esittää omat toimensa vastauksena Suomen toimintaan. Nato-jäsenyys antaa kuitenkin suojaa vaikuttamisen väkivaltaisimpia muotoja vastaan.
Suojelupoliisi arvioi vuosi sitten, että kriittiseen infrastruktuuriin kohdistuvan tiedustelun ja vaikuttamisen uhka on kohonnut, mutta infrastruktuurin toiminnan lamauttava vaikuttaminen Suomen alueella ei ole todennäköistä lähitulevaisuudessa. Merellä sijaitseva infrastruktuuri on haavoittuvampaa kuin maalla. Tämä arvio on edelleen voimassa. Suomi on varautunut uhkiin hyvin.
– Venäjän vaikuttaminen Suomeen on tällä hetkellä pääosin pelotteen luomista, ja esimerkiksi energiasektori on siinä tehokas kohde, vaikka todelliseen lamauttamiseen ei pyrittäisi. Venäjän mahdollisia toimia Suomea vastaan ovat esimerkiksi informaatiovaikuttaminen ja jäljellä olevien kahdenvälisten yhteyksien heikentäminen, kuten jäljellä olevista sopimuksista irtautuminen. Myös palvelunestohyökkäyksillä voi luoda mielikuvaa infrastruktuurin ja palveluiden haavoittuvuudesta, vaikka niitä ei todellisuudessa vahingoiteta, Suojelupoliisin erikoistutkija Suvi Alvari sanoo.
