Suomi on kirurgian ”Villi Pohjola”

Suomen Plastiikkakirurgiyhdistys on vuosien ajan ilmaissut huolensa esteettisen kirurgian ja esteettisten pistoshoitojen potilasturvallisuudesta  ja palveluiden laadusta. Nykyinen laki antaa mahdollisuuden sille, että kuka tahansa voi tehdä riskialttiita, kudosrakenteita lävistäviä eli kajoavia esteettisiä hoitoja ilman terveydenhuollon ammattihenkilön koulutusta.

Suomessa myös laillistettu lääkäri saa tehdä vaativia kirurgisia leikkauksia ilman erikoislääkärikoulutusta tai jopa kokonaan ilman kirurgin koulutusta. Tämä lainsäädäntö aiheuttaa ongelmia kaikilla erikoisaloilla, mutta erityisesti se koskee plastiikka- ja esteettistä kirurgiaa.

Euroopassa puhuttiin aiemmin ”Villistä Pohjolasta – Wild Nordic” plastiikkakirurgian ja esteettisten hoitojen lainsäädännön yhteydessä. Tämä tarkoitti pohjoismaista luottamusta siihen, ettei kukaan ryhdy tekemään hoitoja tai leikkauksia, joihin ei ole koulutusta tai ymmärrystä siitä mitä kajoaviin, kudoksia lävistäviin hoitoihin voi liittyä. Mm. Tanskassa ja Ruotsissa on laki, joka säätelee kuka saa tehdä esteettisiä pistoshoitoja ja vain koulutetut erikoislääkärit voivat suorittaa vaativia hoitoja ja leikkauksia. Esimerkiksi kardiologit ja sydänkirurgit hoitavat sydämeen liittyviä toimenpiteitä ja plastiikkakirurgit ovat vastuussa plastiikkakirurgiasta. Suomessa tällaista sääntelyä ei vielä ole, joten voimme sanoa olevamme edelleen ”Villi Suomi” tällä alueella.

Miksi lainsäädäntö tarvitaan?

Nykyiset esteettiset hoidot eivät ole enää pelkkiä hemmotteluhetkiä, vaan niissä mennään ihon pintaa syvemmälle.

Täyteainehoitoja mainostetaan toimenpiteenä, jossa kasvoja kohennetaan nopeasti ja helposti. Todellisuudessa kasvojen alueelle tehtäviin pistoshoitoihin, joissa ruiskutetaan kiinteää ainetta ihon alle, liittyy riskejä. Hoidot voivat saada aikaan pieniä patteja tai kasvojen epäsymmetriaa, mutta pahimmassa tapauksessa ne voivat johtaa verisuonitukokseen, kasvojen ihon kuolioon tai jopa  silmien sokeutumiseen. Täyteainehoidot voivat myös aiheuttaa vakavia äkillisiä allergisia reaktioita. Näiden ongelmatilanteiden yhteydessä hoidon antajalla pitäisi olla taito ja mahdollisuus antaa ensiapua.  Mm. hyaluronipohjaista täyteainetta liuottava entsyymi on erikoisvalmiste, jota saa käyttää vain lääkäri.

Erikoislääkärikoulutus antaa valmiuden hallita useita erilaisia leikkaustekniikoita ja tunnistaa riskitekijät ennen leikkausta. Tässä useita vuosia kestävässä koulutuksessa opitaan myös taito hoitaa mahdollisia toimenpiteeseen liittyviä ongelmia. Rasvaimu voi kuulostaa pikku jutulta, mutta todellisuudessa kyseessä on merkittävä invasiivinen plastiikkakirurginen toimenpide, johon liittyy riskejä. Plastiikkakirurgian erikoislääkäri tuntee laaja-alaisesti plastiikkakirurgiset vaihtoehdot ja täydentävät hoidot rasvaimua suunnitellessa. Lääkärin peruskoulutus ei anna valmiuksia mihinkään plastiikkakirurgiseen leikkaukseen, nämä opitaan erikoislääkärikoulutuksessa.