NATO-maat käyttivät puolustukseen 1 470 miljardia dollaria vuonna 2024

NATO-maiden yhteenlasketut puolustusmenot nousivat vuonna 2024 ennätyslukemiin 1 470 miljardia (1,47 biljoonaa Yhdysvaltain dollaria). Merkittävä kasvu heijastaa muuttunutta turvallisuustilannetta Euroopassa. Ensimmäistä kertaa puolustusliiton historiassa peräti 23 maata 32 jäsenmaasta saavutti tai ylitti tavoitteen käyttää vähintään kaksi prosenttia bruttokansantuotteestaan puolustusmenoihin. Puola oli suurin panostaja suhteessa bruttokansantuotteeseen.

Yhdysvallat pysyy NATO:n suurimpana rahoittajana. Sen osuus koko liittokunnan puolustusmenoista on noin kaksi kolmasosaa, ja vuoden 2024 budjetti oli arviolta 967 miljardia dollaria. Tämä vastaa 3,38 prosenttia maan bruttokansantuotteesta.

Euroopan NATO-maat ja Kanada ovat kuitenkin lisänneet merkittävästi panostuksiaan. Niiden yhteenlasketut puolustusmenot nousivat vuonna 2024 arviolta 430 miljardiin dollariin, mikä on ensimmäistä kertaa keskimäärin 2,02 prosenttia niiden yhteenlasketusta bruttokansantuotteesta.

Puola kärkimaana BKT-osuudella

Vaikka Yhdysvallat panostaa eniten absoluuttisissa luvuissa, Puola on noussut bruttokansantuoteosuudella mitattuna NATO:n kärkimaaksi. Puolan puolustusmenot ovat 4,12 prosenttia sen BKT:stä.

Muita merkittäviä yli kahden prosentin tavoitteen ylittäviä maita ovat Viro (3,43 %), Latvia (3,15 %) ja Kreikka (3,08 %), sekä Suomi, joka ylitti tavoitteen 2,41 prosentin osuudella.

Yhdeksän maata jäänyt tavoitteesta

Huolimatta merkittävästä edistyksestä yhdeksän jäsenmaata jää edelleen alle kahden prosentin tavoitteen. Heikoimmin pärjäävät Islanti (jolla ei ole omia asevoimia), Luxemburg (1,29 %), Espanja (1,28 %) ja Slovenia (1,29 %). Myös suuret maat kuten Italia (1,49 %), Kanada (1,37 %) ja Belgia (1,30 %) jäävät vielä tavoitteesta.

Virallinen tavoite vähimmäistaso on kaksi prosenttia

NATO:n ainoa virallisesti sovittu puolustusmenosopimus on peräisin vuoden 2014 Walesin huippukokouksesta. Sen mukaan jokaisen jäsenmaan tavoitteena on käyttää vähintään kaksi prosenttia bruttokansantuotteestaan puolustukseen.

Tämä kaksi prosenttia ei ole katto, vaan vähimmäistaso. Sitoumus on vahvistettu kaikissa myöhemmissä huippukokouksissa, ja se on edelleen liittokunnan ainoa virallinen määrällinen tavoite.

Viiden prosentin tavoite olisi ylimitoitettu

Ajoittain kuulee keskustelua NATO:n puolustusmenotavoitteen nostamisesta viiteen prosenttiin. Tämä olisi epärealistinen ja ylimitoitettu tavoite.

Kun yhdeksän jäsenmaata ei ole vieläkään saavuttanut kahden prosentin tavoitetta, olisi järkevämpää keskittyä ensin sen saavuttamiseen kaikissa maissa. Viiden prosentin vaatimus olisi taloudellisesti raskasta useimmille maille ja saattaisi johtaa siihen, että tavoite jää pelkästään paperille ja menettää kokonaan merkityksensä.

Realistisempi lähestymistapa olisi varmistaa, että kaikki 32 jäsenmaata saavuttavat ensin kaksi prosenttia. Sen jälkeen voidaan harkita asteittaisia korotuksia.

Nämä ovat viimeisimmät NATO:n ilmoittamat luvut. On kuitenkin hieman eriäviä raportteja sen suhteen, mitkä luvut otetaan NATO-virallisissa tilastoissa käyttöön ja milloin viimeiset luvut on saatu. Kaikki jäsenmaat puolustusmenoittain (% BKT:stä, 2024)

Lähde: NATO Defence Expenditure Report, kesäkuu 2024 
Defence Expenditure of NATO Countries (2014–2024) – Excel‑taulukko

About Petri Saarinen

Petri Saarinen

Katso myös

Suojaa lapset auringolta – varjo on paras suoja UV-säteilyltä

Lapset tulee suojata liialta auringolta, mikäli he eivät voi olla varjossa. Paras tapa on tarjota …

Subscribe
Notify of
guest
1 Kommentti
Oldest
Newest Most Voted
Inline Feedbacks
View all comments
Emma
Emma
12 hours ago

Etelän vetelät Espanja ja Italia ei käytä edes 2%. Kyllä niiden rahat pitää ensin saada, ei Suomi voi aina olla maksajana.