Lyhyempi työaika lisää tehokkuutta

Työajan pituus on noussut jälleen yhteiskunnalliseen keskusteluun koronan myötä. Aiemmat työpaikoilla tehdyt kokeilut viittaavat siihen, että työajan lyhentäminen ja työn uudelleenorganisointi voisivat lisätä tehokkuutta. Erityisesti ns. 6+6 malli, jossa työt järjestetään kahdeksan tunnin sijaan kahteen peräkkäiseen kuuden tunnin vuoroon, lisää tehokkuutta.

Työmarkkinaneuvos VTT Pekka Peltola analysoi suomalaisilla työpaikoilla toteutettuja lyhyemmän työajan kokeiluja raportissaan. Julkaisusta käy ilmi, että erityisesti ns. 6+6 malli, jossa työt järjestettiin kahdeksan tunnin sijaan kahteen peräkkäiseen kuuden tunnin vuoroon lisäsi tuotantoa, tehokkuutta ja usein myös työntekijöiden tyytyväisyyttä. Kokeilut toteutettiin 1990-luvulla valtion ja EU:n tukemina ja niihin osallistui sekä kuntatyönantajia että yksityisiä, lähinnä teolliseen tuotantoon keskittyviä yrityksiä. Kokeilussa testattiin useampia työajan lyhentämisen malleja, joista 6+6 malli osoittautui tuotannon kannalta tehokkaammaksi kuin esimerkiksi nelipäiväinen työviikko tai kuusituntiset työpäivät.

– Kokeilut osoittavat, että työajan lyhentäminen ja siihen liittyvä työn uudelleenorganisointi hyödyttivät sekä yrityksen omistajia että niiden työntekijöitä. Koronakriisi ja viimeaikainen keskustelu ovat tehneet nämä miltei unohdetut havainnot taas ajankohtaisiksi, toteaa kokeiluja työministeriössä johtanut Peltola.

Osassa yrityksiä työaikajärjestelyjä jatkettiin vielä vuosia kokeilun päättymisen jälkeenkin. Tuloksista huolimatta lyhyempi työaika kohtasi myös vastustusta.

– Joissain yrityksissä omistajat päättivät lopettaa kokeilun lyhyeen hyvistä tuloksista huolimatta. Vastustus oli kovaa myös työnantajajärjestöjen puolelta. Mutta jos antaa datan puhua puolestaan, 6+6 malli oli hyvä lisäämään tehokkuutta ja joissain yrityksissä myös lisäämään työpaikkoja, jatkaa Peltola.

Julkaisu on osa Kalevi Sorsa -säätiön Ihmisen toiminnan vaikutukset maapallolle -hanketta (2019–2023), joka tarkastelee ekologisen kriisin syitä ja yhteiskunnallisia seurauksia sekä pyrkii löytämään oikeudenmukaisia ratkaisuja yhteiskuntien saattamiseksi kestävälle uralle. Aiemmin työaikaa on hankkeessa käsitelty mm. hankevastaava Samuli Sinisalon Työajan lyhentämisen ekologiset vaikutukset -julkaisussa.

– On tärkeää jatkaa keskustelua työajan pituudesta. Hyvinvointi- ja työllisyysvaikutusten lisäksi työajan lyhentäminen voisi olla osaratkaisu aikamme ekologiseen kriisiin, toteaa hankevastaava Sinisalo.

Katso myös

Hyttyskarkoitteiden on estettävä pistot

Hyttyskarkotteet ja -myrkyt ovat biosidivalmisteita. Suomessa saa myydä ja käyttää vain sellaisia biosidivalmisteita, jotka Tukes …

Tilaa vastaukset kommenttiisi
Lähetä muistutus
guest
0 Kommenttia
Inline Feedbacks
Näytä kaikki kommentit
0
Mitä mieltä olet? Kirjoita kommentti !x
()
x