Extralehdet Extralehdet
Sote-uudistuksen yhteydessä kunnat jäivät sote-kiinteistöjensä omistajiksi. Hyvinvointialueet velvoitettiin jäämään vuokralaisiksi kiinteistöihin kolmen vuoden ajaksi eli määräaika on päättynyt vuoden 2025 lopussa. Vuonna 2026 on pitänyt laatia uudet vuokrasopimukset.
– Vuokraneuvotteluissa hyvinvointialueet jyräsivät kuntien ehdotukset kohtuullisesta vuokratasosta. Pienet kunnat ja osa suuremmistakin oli pulassa neuvotteluissa. Niillä ei ollut pieninä toimijoina neuvotteluvoimaa hyvinvointialueisiin päin. – Neljäsosa kunnista suostui pakon sanelemana poikkeuksellisen mataliin vuokriin lähipalveluiden säilyttämiseksi. Uudet vuokrat eivät riitä kerryttämään puskuria kiinteistöjen tuleviin korjauksiin, kertoo kuntien toimitilojen kehittämispäällikkö Mikko Simpanen.
Samalla runsas neljännes kyselyyn vastanneiden kuntien sote-kiinteistöistä on jäänyt vuoden 2026 alusta joko tyhjilleen tai vajaakäytölle. Vuonna 2025 näillä kunnilla oli hyvinvointialueille vuokrattuna 1480 kiinteistöä. Vuoden 2026 alusta vuokrattuna on 1335 kiinteistöä. Näistä 244 kiinteistössä hyvinvointialue vuokraa aiempaa pienempää tilaa.
Kahdessa kolmesta kunnasta ei ole enää kiinteistömarkkinaa
Jos hyvinvointialue jatkaa vuokrasuhdetta, kunnan tulee kuntalain mukaan arvioida, tuleeko kiinteistö yhtiöittää. Lain mukaan kunta arvioi oman toimintansa vaikutukset markkinoihin. Kiinteistötoiminta täytyy yhtiöittää, mikäli kiinteistöillä on markkina.
Yhtiöittämisellä varmistetaan, että kunnan kiinteistöjen vuokrataso on markkinahintainen ja että kunta toimii kiinteistömarkkinoilla kuten muutkin toimijat.
Noin kahdessa kolmasosassa Suomen kunnista tehdään niin vähän kiinteistö- ja asuntokauppoja, ettei alueille voida määrittää luotettavaa tai vakaata hintatasoa. Koska kysyntää ja vertailukauppoja ei ole, pankit eivät hyväksy näillä alueilla sijaitsevia kiinteistöjä lainojen vakuudeksi. Väestökadosta kärsivillä maaseutu- ja seutukunnilla kaupankäynti on pysähtynyt.
Kuntaliitto teki Manner-Suomen kuntiin kyselyn kuntien omistamien sote-kiinteistöjen tilanteesta. Vastauksia saatiin 157 kunnasta. 69 prosenttia vastaajista ilmoitti, että heidän kunnassaan sote-kiinteistöjä ei ole yhtiöitetty. Alle 5000 asukkaan kunnista 83 prosenttia ei ole yhtiöittänyt kiinteistöjä.
– Nämä kunnat ovat arvioineet, ettei niiden alueella ikävä kyllä ole enää kiinteistömarkkinaa. Juuri kukaan ei enää rakenna tai investoi rakennuksiin. Rakennuksille ei ole käyttöä, eikä sijoittaja saa niistä tuottoa. Tämä kertoo lohdutonta sanomaa kuntiemme autioitumisesta ja meneillään olevan väestönmurroksen seurauksista, sanoo Mikko Simpanen.
