Extralehdet Extralehdet
Ilmastonmuutoksen ja luontokadon aiheuttamien riskien sekä vihreän siirtymän kokonaistaloudellisten vaikutusten arviointimenetelmien kehittäminen on tarpeen sekä Suomessa että kansainvälisesti. Taloutta koskevat arviot, kuten kasvuennusteet ja velkakestävyysanalyysit, perustuvat oletuksiin.
Ilmastonmuutos, luontokato ja vihreä siirtymä vaikuttavat yhteiskuntaan ja talouden rakenteisiin tavalla, jota nykyiset arviointimenetelmät eivät riittävästi huomioi. Siksi on riski, että talouskasvua yliarvioidaan ja julkisen talouden menoja aliarvioidaan etenkin pidemmällä aikavälillä.
Ilmastonmuutos ja luontokato vaikuttavat talouteen oletettavasti monien kanavien kautta. Vaikutuksia syntyy esimerkiksi ekosysteemipalvelujen heikkenemisestä, sään ääri-ilmiöistä ja politiikkatoimista, ja niiden yhteisvaikutukset voivat olla merkittäviä myös julkisen talouden kestävyyden ja rahoitusjärjestelmän vakauden kannalta. Toisaalta talouden rakenteiden muutos luo myös uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Ilmiön kokonaistaloudellisten vaikutusten arvioimiseksi tarvitaan uudenlaista osaamista.
– Ilmastonmuutoksen ja luontokadon vaikutukset ulottuvat laajasti talouteen ja julkiseen talouteen. Päätöksenteon tueksi tarvitaan nykyistä vahvempaa talouden kokonaisuuden kattavaa analyysikyvykkyyttä, sanoo valtiovarainministeriön valtiosihteeri kansliapäällikkönä Juha Majanen.
Suomessa on puutteita arviointien tiedoissa ja rakenteissa
Työryhmän mukaan malleja ilmastonmuutoksen ja luontokadon kokonaistaloudellisia vaikutusten arviointiin on saatavilla vähän ja niiden käytössä on puutteita. Päätöksenteon tueksi tarvittavia skenaariolaskelmia ja analyyseja ei pystytä tuottamaan kaikilta osin. Lisäksi eri toimijoiden välinen koordinaatio on riittämätöntä, eikä politiikkaprosessien ja vaikutusarviointien aikatauluja ole sovitettu riittävästi yhteen. Tämä vaikeuttaa tiedon tehokasta hyödyntämistä päätöksenteossa.
Kansainväliset esimerkit korostavat pitkäjänteisen rahoituksen, ministeriöiden osaamisen ja yhteistyörakenteiden merkitystä. Suomi ei yllä verrokkimaiden, kuten Tanskan ja Norjan, tasolle. Suomessa keskeiset kehitystarpeet liittyvät sekä tietopohjaan että institutionaalisiin rakenteisiin.
– Ilman suunnitelmallisia ja selkeitä kehitysaskelia emme kykene vastaamaan riittävästi analyysi- ja arviointitarpeisiin, joita ilmasto- ja luontoriskit ja niiden hallitseminen meille asettavat, toteaa työryhmän puheenjohtaja Mikko Spolander.
Valinnoilla on ratkaiseva merkitys kehityksen suunnalle
Työryhmä tunnisti kaksi kehityssuuntaa. Valinta näiden välillä vaikuttaa ratkaisevasti siihen, kuinka hyvin Suomi kykenee vastaamaan ilmastonmuutoksen, luontokadon ja vihreän siirtymän etenemisestä ja näihin liittyvistä ratkaisuista syntyviin analyysi- ja arviointitarpeisiin.
Tarvelähtöinen malli perustuu pysyviin rakenteisiin, osaamisen vahvistamiseen ja pitkäjänteiseen rahoitukseen. Se mahdollistaa ajantasaiset skenaariot ja analyysit päätöksenteon tueksi. Nykyresursseihin nojaava malli etenee hitaammin, vaatii nykyresurssien uudelleenkohdentamista ja jää pitkälti hankepohjaiseksi. Tällöin analyysikyvykkyys kehittyy rajallisesti.
Työryhmän keskeiset ehdotukset
Työryhmä ehdottaa useita toimenpiteitä ilmastonmuutoksen, vihreän siirtymän ja luontokadon kokonaistaloudellisten vaikutusten arvioinnin kehittämiseksi:
- selkeytetään ministeriöiden ja tutkimuslaitosten välistä työnjakoa
- vahvistetaan kansainvälistä yhteistyötä
- yhtenäistetään analyysiprosesseja ja toimintatapoja
- määritetään pysyvät mallinnuksesta vastaavat tahot
- turvataan rahoitus osaamisen ja mallien ylläpitoon ja kehittämiseen sen mukaan, kumpi kehittämismalli valitaan.
- vaikutusarvioinnin edistämiseksi tulisi perustaa pysyvä työryhmä
Analyysikyvykkyyden kehittäminen vaatii valittavasta suunnasta riippumatta toimia useilta organisaatioilta, kuten ministeriöiltä, tutkimuslaitoksilta, yliopistoilta ja keskuspankeilta. Osa toimista voidaan toteuttaa hallinnollisesti, mutta keskeiset ratkaisut, erityisesti rahoitukseen ja rakenteisiin liittyvät, edellyttävät poliittista sitoutumista.
Työryhmän työhön osallistuivat valtiovarainministeriö, valtioneuvoston kanslia, ympäristöministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, Luonnonvarakeskus Luke, Suomen ympäristökeskus Syke, Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT, Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy, Suomen Pankki, Tilastokeskus sekä asiantuntijoita Helsingin yliopistosta ja Aalto-yliopistosta.
