Extralehdet Extralehdet
Suomen viennin markkinaosuus on alentunut toiseksi eniten tutkimuksessa vertailtujen 42 maan joukossa. Suomi ei ole onnistunut kompensoimaan heikentynyttä viennin suorituskykyään kysynnän kannalta suotuisalla tuotevalikoimalla.
Suomen osuus maailman tavaraviennistä on pudonnut viime vuosina. Etla-tutkimuksesta ilmenee, että vuosina 2002–2024 osuus putosi 0,72 prosentista peräti 0,35 prosenttiin. Markkinaosuus on kutistunut erityisesti resurssiperustaisen ja korkean teknologian teollisuuden tuotteissa. Suomen tavaraviennin tuoterakenne on ollut epäsuotuisa.
Ulkomaankauppa on merkittävä osa kansantaloutta Suomen kaltaiselle pienelle avotaloudelle. Talouskasvun kannalta vientipotentiaalin ja -menestyksen vahvistaminen on tärkeää. Kysynnän kasvu on maailmalla paljon voimakkaampaa kuin Suomessa, joten kasvun eväät ovat viennissä.
– Tavaravientimme suorituskyky heikkeni jyrkästi vuoteen 2012 asti, minkä jälkeen lasku tasoittui. Nyt lasku on alkanut uudelleen, mihin ovat vaikuttaneet muun muassa Venäjänviennin melkein täysi loppuminen ja vuoden 2024 tavaravientiä painaneet erityistekijät. Kehitys antanee tarpeettoman heikon kuvan viimeisistä vuosista Suomen viennin suorituskyvyn näkökulmasta, toteaa Etlan vanhempi tutkija Ville Kaitila.
Suomi on poikkeuksellinen alisuoriutuja
Vanhojen teollisuusmaiden markkinaosuuksia on nakertanut yleisesti heikko suorituskyky verrattuna kehittyviin talouksiin. Useat teollisuusmaat ovat kuitenkin pystyneet kompensoimaan pudotustaan hyvällä tuotevalikoimalla eli ne ovat vieneet tuotteita, joiden kysyntä maailmalla on kasvanut.
Poikkeuksen kehitykseen ovat tehneet Suomi ja Italia, joiden vientituoterakenne on ollut globaalin kysynnän kannalta epäsuotuisa. Suomen viennin heikon suorituskyvyn ja epäsuotuisan tuoterakenteen vuoksi Suomen maailmanmarkkinaosuuden kehitys on ollut toiseksi heikoin 42 suurimman viejämaan joukossa. Taakse jäi vain Iso-Britannia.
