Keväinen katupöly voi aiheuttaa ärsytysoireita kenelle tahansa, myös terveille aikuisille. Pölykausi on yleensä pahimmillaan maalis–huhtikuussa. Pölyisinä päivinä juoksemista ja muuta raskasta liikuntaa kannattaa välttää vilkkaiden katujen varsilla ja suosia esimerkiksi puistoja.
Katupölypitoisuudet nousevat etenkin keväällä kaupunkiseutujen vilkasliikenteisillä kaduilla ihmisten terveydelle haitalliselle tasolle. Pölyn terveysvaikutuksille ovat erityisen herkkiä astmaatikot, pienet lapset sekä ikääntyneet ja hengitystie- ja sydänsairaat. Katupöly aiheuttaa ärsytysoireita, kuten nuhaa, yskää sekä silmien ja kurkun kutinaa. Lisäksi katupöly pahentaa usein sydän- ja hengityssairaiden oireita.
Katupöly on pääasiassa hienoksi jauhautunutta asfalttia ja hiekoitussepeliä. Erityisesti nastarenkaat kuluttavat asfalttia ja tuottavat katupölyä. Kun lumet sulavat ja tiet kuivuvat, katupöly pääsee nousemaan ilmaan liikenteen ja tuulen mukana. Katupöly heikentää ilmanlaatua useiden viikkojen ajan. Aurinkoisina ja kuivina päivinä pölyä on runsaasti ilmassa, ja sateisina päivinä pölyisyys vähenee.
– Aurinko on sulattanut lumia tehokkaasti, ja tienpintojen kuivuttua katupölyä on päässyt nousemaan ilmaan. Mittaustemme mukaan ilmanlaatu on ollut ajoittain huono erityisesti pääväylien ja vilkkaiden katujen sekä teiden varsilla, kertoo HSY:n ilmansuojeluasiantuntija Anu Kousa.
Katupölyä vähennetään eri keinoin
Katupölyn määrä vähenee, kun katuja päästään puhdistamaan. Kovempien yöpakkasten helpottaessa pölyisyyttä hillitään myös kostuttamalla katuja laimealla suolaliuoksella. Myös omilla toimillaan voi vähentää katupölyä.
– Katupölyn syntymistä voi ehkäistä välttämällä turhaa autoilua ja suosimalla kävelyä, pyöräilyä ja joukkoliikennettä. Jos autoilee, kannattaa käyttää kitkarenkaita ja vaihtaa kesärenkaat ajoissa. On myös tärkeää siirtää auto pois puhdistettavalta kadulta, Kousa sanoo.