Uutisotsikot

Vähäistä talouskasvua kannattelevat kuluttajat

Ekonomistit ennustavat tälle ja ensi vuodelle hidasta noin 0,5 prosentin talouskasvua. Vaikka talouden yleiskuva säilyy myönteisenä, pysyvät tunnelmat epävarmoina. Viennin imu heikkenee ja Suomen talouskasvu lepää kulutuksen varassa.

OP:n ekonomistit ennakoivat Suomen talouden kasvavan vuosina 2020–21 hitaasti. Suhdanne-ennusteen mukaan Suomen kansantuote kasvaa sekä tänä että ensi vuonna 0,5 prosenttia.

– Viime vuonna talouden virettä piti yllä kulutuksen ohella palveluvienti. Ilman palveluiden ulkomaankauppaa talouskasvu olisi painunut jo alle prosentin. Tänä ja ensi vuonna Suomen talous on paljolti yhden kortin varassa, kun ulkomaankauppa ei enää tue kasvua. Vain kulutus pitää kasvua yllä, toteaa OP:n pääekonomisti Reijo Heiskanen.

Suomen talouden vedon vaimeneminen johtuu ensisijaisesti vaisusta vientimarkkinoiden imusta. Tavaraviennin kasvu hidastui jo viime vuonna. Tänä vuonna palveluvienninkin kasvuspurtti laantuu, eivätkä risteilyalustoimitukset enää nosta tavaraviennin kasvulukuja. Maailmankauppa puolestaan polkee paikallaan, eikä viennin hintakilpailukyky kohene. Arvion mukaan vähäinen viennin kasvu pohjautuu tänä ja ensi vuonna palveluvientiin.

Investoinnit eivät ennakkotietojen mukaan kasvaneet vuonna 2019. Tilanteeseen ei ole odotettavissa kohenemista lähivuosina. Rakentaminen supistuu melko selvästi, ja yritysten investointikysyntä säilyy vaisuna.

Kotimaisen talouskasvun ajureina kuluttajat

Talouskasvu nojaa niin tänä kuin ensi vuonna kuluttajien harteilla. Ostovoiman kasvu perustuu reaalipalkkojen nousuun, sillä työllisyyden kasvu on hiipumassa. Säästämisasteen noususta huolimatta kulutuksen kasvuedellytykset ovat melko vakaat, mutta maltilliset.

– Talouspolitiikassa ei saada lähivuosina vetoapua suhdanteista. Julkisen talouden tasapaino heikkenee, ja työttömyys uhkaa jälleen kääntyä nousuun. Tilanne on kuitenkin verrattain vakaa ja toisaalta kannustavampi uudistuksiin kuin korkeasuhdanne, kuvailee Heiskanen.

Työttömyysasteen lasku pysähtyi jo viime vuoden aikana. Työttömyysasteen ennustetaan pysyvän tänä vuonna 6,7 prosentissa ja nousevan 6,8 prosenttiin ensi vuonna. Työllisyysasteen pieni nousu 73,0 prosenttiin vuonna 2021 johtuu työikäisen väestön supistumisesta.

Kuluvan vuoden näkymiä saattavat heikentää kotimaisittain laajamittaiset työtaistelut. Muutoin riskit liittyvät kansainvälisen talouden kehitykseen, erityisesti geopoliittisiin jännitteisiin. Esimerkiksi öljyn hinnan merkittävä piikki saattaisi suistaa maailmantalouden lievään taantumaan.

Maailmantalouden noususuhdanne ikääntyy

Maailmantalous on nauttinut pitkästä mutta maltillisesta noususuhdanteesta, joka on vähitellen hiipumassa. Kasvu hidastui vuonna 2019 alle kolmen prosentin ensimmäistä kertaa sitten vuoden 2009. Erityisesti teollisuuden ja maailmankaupan vedon vaimeneminen painoi talouden vauhtia. Vuosina 2020-21 maailmantalous kasvaa edelleen vaisusti, hitaimmin kuluvalla nousukaudella. Maailmankauppa ei kasva, teollinen suhdanne säilyy heikkona ja palvelualojen vire alkaa ontua.

– Maailmantalouden suhdanne tuntuu olevan varsin pehmeässä laskussa. Suomelle tärkeä maailmankaupan lasku oikenee kauppasodan laantuessa, mutta olennaista kasvua emme odota lähivuosina, toteaa pääekonomisti Heiskanen.

Yhdysvalloissa ei juuri ole käytettävissä vapaata kapasiteettia pitkän noususuhdanteen jäljiltä, ja työttömyysaste on jo alittanut aiempien suhdannehuippujen pohjat. Talouden vauhti hidastuu niin luontaisesti kuin teollisen suhdanteen heikkouden vähitellen painaessa palvelusektoreita.

Kiinan talouskasvua ovat painaneet sekä vientimarkkinoiden ongelmat että kotimarkkinoiden vaisu kehitys. Elvytys ja välirauha kauppasodassa mahdollistavat verrattain vakaan, mutta lievästi hidastuvan kasvun lähivuosina.

Euroalueen talouskasvu hidastui viime vuonna vientimarkkinoiden vedon hiipuessa, mikä näkyi erityisesti Saksan teollisuudessa. Pahin ollaan nyt ohittamassa ja syöksy vaihtuu vaakalennoksi. Heikentynyt talous on kuitenkin jo hidastanut työllisyyden kasvua, jolloin kotimaisen kysynnän merkittävälle kasvulle ei ole enää eväitä. Vaisu suhdanne alkaa myös vähitellen tarttua kotimarkkinoille.

Euroalueen talouskasvun mahdollisuudet näyttäväkin vaatimattomilta, kun ulkoinen vetoapu puuttuu ja kotimainen kysynnän kasvu hiipuu. Euroalueen inflaatio on säilynyt matalana, mikä mahdollistaa kevyen rahapolitiikan. Tarvittaessa on myös mahdollista tukea kehitystä, joskin euroalueella mahdollisuudet ovat varsin rajalliset.

– Ohjauskorkojen näkymä tälle vuodelle on vakaa. Mielenkiintoa pitää yllä EKP:n rahapolitiikan strategian uusiminen. Tarkastelemalla strategiaansa EKP yrittää löytää uusia välineitä inflaation kiihdyttämiseksi. Lisäksi inflaatiotavoitteen uudelleenmuotoilusta tullaan prosessin yhteydessä keskustelemaan, arvioi OP:n senioriekonomisti Tomi Kortela.

Katso myös

Teräsrakenne -palkinnon sai kulttuurikeskus Kiinassa

Strait Culture and Art Centre on valittu vuoden 2020 Teräsrakenne -palkinnon voittajaksi. Palkinnon saa arkkitehtonisesti …