Extralehdet Extralehdet
Suomen kestävän kasvun ohjelman pitäisi vauhdittaa uudistumista, tuottavuutta ja talouskasvua. Ohjelman rahoitus tulee pääosin EU:n elpymisvälineestä. Elpymisväline jakaantuu kuuteen ohjelmaan, josta elpymis- ja palautumistukiväline (RRF) on kooltaan selkeästi suurin.
RRF sisältää 312,5 miljardia euroa avustuksia ja 360 miljardia euroa lainoja (kaikki summat vuoden 2018 hinnoin). EU-johtajat sopivat Eurooppa-neuvostossa heinäkuussa 2020, että RRF:n avustukset myönnetään seuraavasti:
70 prosenttia myönnetään vuosina 2021–2022 (noin 218,8 miljardia euroa). Jakoperusteena ovat komission toukokuisen RRF-asetusehdotuksen mukaisesti jäsenvaltioiden elintaso, väestömäärä ja vuosien 2015–2019 työttömyysaste. Tämä saanto-osuus ei enää muutu.
30 prosenttia myönnetään vuonna 2023 (noin 93,8 miljardia euroa). Jakoperusteena ovat jäsenvaltioiden elintaso ja väestömäärä. Lisäksi kriteerinä on talouskehitys vuosina 2020 ja 2021 (vuonna 2020 todetulla reaalisen bruttokansantuotteen menetyksellä ja vuosina 2020–2021 todetulla kumulatiivisella reaalisen bruttokansantuotteen menetyksellä). Tämä saanto-osuus on vielä epävarma.
– Lopullinen määrä selviää vasta kesällä 2022, sillä siihen vaikuttaa talouden kehitys viime ja tänä vuonna. Tärkeää on, että voimme kohdentaa rahaa niin, että koko Suomi hyötyy, toteaa valtiovarainministeri Matti Vanhanen.
Vuonna 2023 myönnettävien avustusten jakoperusteet vahvistetaan kesäkuun 2022 loppuun mennessä. Ne perustuvat EU:n tilastokeskuksen Eurostatin toteumatietoihin bruttokansantuotteen kehityksestä. Laskelmat RRF-välineestä maksettavan 30 prosentin osuudelle avustuksista perustuvat tässä vaiheessa ennusteisiin talouskehityksestä.
Suomen enimmäissaantoarvio EU:n elpymisvälineestä on laskenut aiemmin arvioidusta. Arvion muutokset liittyvät nimenomaisesti vuonna 2023 myönnettäviin avustuksiin.
Komissio on päivittänyt arvioitaan jäsenvaltioiden RRF-välineen avustusten enimmäissaannosta kesä- ja syysennusteidensa perusteella. Suomi valmistelee kansallisen elpymis- ja palautumissuunnitelmansa eli kestävän kasvun ohjelman sen perusteella, mitä komisiso arvioi enimmäissaannoksi syysennusteensa perusteella.
RRF-välineen saantoarvion kehittyminen
Toukokuun 2020 lopussa julkaistussa RRF-asetusehdotuksessa Suomen saanto olisi noin 2,2 miljardia euroa.
Komissio arvioi syyskuussa kesäennusteensa perusteella, että Suomen enimmäissaanto olisi 2,3 miljardia euroa (70 prosentin osuus 1,55 miljardia euroa, 30 prosentin osuus 782 miljoonaa euroa).
Komission syysennusteen perusteella tehtyjen laskelmien mukaan Suomen saannoksi tulisi 1,9 miljardia euroa (70 prosentin osuus 1,55 miljardia euroa, 30 prosentin osuus 385 miljoonaa euroa).
Muutokset enimmäissaantoarvioissa johtuvat muutoksista komission ennusteissa. Kesäennusteessa komissio arvioi, että EU:n talous kasvaa -8,3 prosenttia vuonna 2020 ja 5,8 prosenttia vuonna 2021. Suomen kasvuksi arvioitiin -6,3 prosenttia vuodelle 2020 ja 2,8 prosenttia vuodelle 2021. Syysennusteessa komissio arvioi, että EU:n kasvu on -7,4 prosenttia vuonna 2020 ja 4,1 prosenttia vuonna 2021. Suomelle bruttokansantuotteen muutokseksi ennustettiin -4,3 prosenttia vuonna 2020 ja 2,9 prosenttia vuonna 2021.
Suomi arvioi, että muut elpymisvälineestä rahoitettavat ohjelmat tuovat yhteensä noin 750 miljoonaa euroa. Suomen saantoarvio elpymisvälineenavustuksista on tämän hetken arvion mukaan kokonaisuudessaan yhteensä noin 2,7 miljardia euroa. Summa muuttuu toteutuvan talouskehityksen mukaisesti.
Ei velalla ole mitään väliä, koska niitä ei koskaan kukaan maksa. Eihän tuollaisia rahoja ole oikeasti edes olemassa. Nehän tehdään tietokoneen näppäimillä.