Extralehdet Extralehdet
Bruttokansantuotteen volyymi kasvoi 0,8 % vuonna 2025. Kasvua vauhditti erityisesti viennin hyvä vire. Kasvu jatkui myös kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä, Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan.
Vahvaa kehitystä on nähty nyt useammalla toimialalla. Ulkomaankaupan kohentuminen näkyy myös vaihtotaseessa, joka oli pitkästä aikaa ylijäämäinen vuonna 2025. Viennin kasvun vaikutus heijastuu myös työllisyyteen. Työllisyys kasvoi vientiään kasvattaneilla teollisuuden toimialoilla, vaikka työllisten määrä koko talouden tasolla väheni vuonna 2025.
Eri toimialoista kasvu oli vahvinta informaation ja viestinnän alalla sekä kaivostoiminnassa. Vahvaa kehitystä nähtiin viime vuonna muun muassa lääketeollisuudessa, öljynjalostuksessa ja puolustusteollisuudessa. Paperiteollisuuden ja rakentamisen vaikeudet ovat jatkuneet jo useamman vuoden ajan, eikä selvää käännettä parempaan ole nähty.
Puolustusinvestoinnit kasvattivat verokertymää
Julkisissa investoinneissa on ollut selvää kasvua, jonka taustalla ovat erityisesti puolustusteollisuuden investoinnit. Niiden vaikutus näkyi erityisesti vuoden 2026 ensimmäisellä neljänneksellä.
– Valtaosa puolustusinvestointien kasvusta tulee tuonnista. Tuontiin perustuvat investoinnit eivät suoraan nosta bruttokansantuotetta, mutta koska näihin kohdistetaan tuotevero, niillä on myös bruttokansantuotetta nostava vaikutus. Bruttokansantuote lasketaan arvonlisäyksen ja tuoteverojen summana, Tilastokeskuksen yliaktuaari Tapio Kuusisto kertoo.
Kuusiston mukaan tuoteverojen muutokset eivät kuitenkaan ole sitä kokoluokkaa, että ne merkittävästi heiluttaisivat vuositason bruttokansantuotetta.
– Ne voivat kuitenkin vaikuttaa yksittäisen vuosineljänneksen kasvuun. Vaikutusta voi arvioida vertailemalla arvonlisäyksen ja bruttokansantuotteen kehitystä, hän toteaa.
Yksityisissä investoinneissa kehitys on ollut sen sijaan heikkoa. Kotimarkkinoiden kehitys on jatkunut vaisuna. Investointien ohella myös yksityinen kulutus on pysynyt alhaalla. Kotitalouksien säästämisaste nousi viime vuonna 6,1 prosenttiin.
– Yksityisiä investointeja painaa koko talouden tasolla edelleen rakentamisen heikko suhdanne. Vuonna 2025 säästämisaste kasvoi yli kaksi prosenttiyksikköä edellisvuodesta tulojen kasvaessa menoja nopeammin. Kotitalouksien saamat palkansaajakorvaukset sekä sosiaalietuudet kasvoivat maltillisesti, mutta silti hieman nopeammin kuin yksityinen kulutus, Kuusisto kertoo.
Kotitalouksien velkaantumisasteen lasku jatkui myös vuoden ensimmäisellä neljänneksellä. Aste oli nyt 118 %. Korkeimmillaan velkaantumisaste oli vuonna 2021, jolloin se 133 %.
