Extralehdet Extralehdet
Siirtyminen nelipäiväiseen työviikkoon ilman työaikaa kompensoivaa tuottavuuden kasvua leikkaisi Suomen metsä- ja terästeollisuuden vientituloja neljässä vuodessa jopa 2,4 miljardia euroa, selviää Etlan, VATTin ja Aalto-yliopiston tutkijoiden tuoreesta tutkimuksesta.
Julkisessa keskustelussa esitetyt oletukset työajan lyhentämisen tuottavuushyödyistä ovat tutkijoiden mukaan epätodennäköisiä pääomavaltaisessa teollisuudessa, kuten sellu- tai terästehtaissa.
Etlan, VATTin ja Aalto-yliopiston tutkijoiden yhteistyönä valmistunut tutkimus arvioi kustannuspolitiikan toimien euromääräisiä vaikutuksia Suomen tavaravientiin. Tutkimuksessa tarkasteltiin kahta laajaa työmarkkinateemaa: mahdollista siirtymistä nelipäiväiseen työviikkoon sekä vuosien 2017–2019 kilpailukykysopimuksen (kiky) todellisia vientivaikutuksia. Tutkimuksen kohteena oli yhdeksän suurta metsä- ja terässektorin hyödykemarkkinaa, joiden nykyiset vientitulot ovat noin 37,8 miljardia euroa.
Nelipäiväisen työviikon hintalappu viennille olisi 2,4 miljardia euroa
Tutkimuksessa simuloitiin siirtymistä viisipäiväisestä (40 h) työviikosta nelipäiväiseen (32 h) viikkoon siten että työntekijöiden ansiotaso säilyisi ennallaan. Mikäli työn tuottavuuskasvu ei kompensoi menetettyjä työtunteja, yksikkötyökustannukset nousisivat.
Mallinnuksen mukaan nelipäiväinen työviikko alentaisi tutkittujen toimialojen vientituloja noin 2,4 miljardilla eurolla (–6,3 %) neljän vuoden tarkastelujakson aikana. Vientitulojen laskusta seuraisi myös työllisyyden väheneminen, jonka arvioidaan olevan noin 3 700 henkilötyövuotta suoraan vientiyrityksissä ja noin 8 000 henkilötyövuotta laajemmassa arvoketjussa.
Julkisessa keskustelussa esitetyt oletukset työajan lyhentämisen tuottavuushyödyistä ovat tutkijoiden mukaan epätodennäköisiä pääomavaltaisessa teollisuudessa, kuten sellu- tai terästehtaissa.
(Tutkimus: “Mitä nelipäiväinen työviikko aiheuttaisi Suomen viennille? Tuotannontekijöiden hinnat ja vientiyritysten hintakilpailukyky (Etla Muistio 184)”.
