Extralehdet Extralehdet
Alle 18-vuotiaiden lasten ja nuorten psykoosilääkkeiden ensiostajien psykoosilääkejaksot ovat suhteellisen pitkiä ottaen huomioon, että käyttö on usein virallisesta käyttöaiheesta poikkeavaa.
Kelan rekisteritietojen mukaan alle 18-vuotiaiden lasten ja nuorten psykoosilääkkeiden ensiostajien määrä on lähes kaksinkertaistunut 10 vuoden aikana. Käyttöjaksot olivat keskimäärin noin 17 kuukautta. Yleisimpiä olivat 11 kuukauden käyttöjaksot. Kolmanneksella käyttäjistä käyttöjakso kesti alle 50 päivää, kun taas 16 prosentilla käyttö kesti yli 600 päivää.
Tytöt käyttivät psykoosilääkkeitä lyhyemmän aikaa kuin pojat. Psykoosilääkkeistä tyttöjen yleisesti käyttämän ketiapiinin havaittiin liittyvän lyhyempään käytön kestoon. Lisäksi 7–12- ja 13–15-vuotiaat käyttivät psykoosilääkkeitä lyhyemmän aikaa kuin 1–6-vuotiaat. Pitkään käyttöjaksoon liittyivät psykoosilääke risperidonin käyttö ja psykoosilääkkeen vaihtaminen kesken hoidon.
Kolmannes käytti psykoosilääkkeitä alle 50 päivää
Psykoosilääkkeitä käytetään Suomessa ja maailmalla alle 18-vuotiaiden lasten ja nuorten käytöshäiriöiden, ahdistuneisuuden ja unettomuuden hoitoon. Tutkimuksessa yli kolmasosalla psykoosilääkkeiden käyttöjakso oli alle 50 päivää, mikä viittaa niiden lyhytaikaiseen käyttöön mm. ahdistuneisuuden ja unettomuuden hoidossa. Nämä poikkeavat psykoosilääkkeiden virallisista käyttöaiheista, josta on kertynyt kliinistä käyttökokemusta, mutta tutkimusnäyttöä aiheesta on vain vähän.
Nuoremmilla ikäryhmillä ja pidemmillä käyttöjaksoilla on yhteys toisiinsa. Kehityksellisten neuropsykiatristen häiriöiden tiedetään painottuvan nuorempiin ikäryhmiin, jolloin lapset saattavat tarvita pidempiä psykoosilääkekuureja oireiden, esimerkiksi aggressiivisen käytöksen lievittämiseen. Sekä lyhyiden että pitkien psykoosilääkehoitojen on todettu lisäävän riskiä haittavaikutuksille, kuten painon ja kolesteroliarvojen nousulle.
Lapsilla ja nuorilla psykoosilääkehoitoa tulee harkita tarkkaan ja seurata tiiviisti. Hoito pitää olla aina yhdistettynä psykososiaalisiin tuki- ja hoitomuotoihin, esimerkiksi vanhempainohjaukseen tai terapiaan.
Tutkimus on lääketieteen lisensiaatti Eveliina Varimon väitöskirjan osatyö, joka julkaistiin äskettäin Journal Of Child And Adolescents Psychopharmacology- tiedelehdessä. Tutkimusaineistona käytettiin Kelan Reseptitiedoston tietoja korvatuista lääkeostoista ja vammaistukitietoja vuosilta 2008–2017. Tutkimuksen ajanjaksona 1–17-vuotiailla lapsilla ja nuorilla oli 70 000 psykoosilääkeostoa. Näistä poimittiin 20 932 lasta ja nuorta, jotka olivat seuranta-aikana aloittaneet psykoosilääkkeen (risperidoni, ketiapiini, aripipratsoli tai olantsapiini) ensimmäistä kertaa.
