Uutisotsikot

Viime vuonna asennettu 60.000 lämpöpumppua

Suomessa on jo 730.000 lämpöpumppua. Ne keräävät talojen ympäriltä energiaa yli 5 terawattituntia vuodessa. Lämpöpumppu on ylivoimaisesti suosituin lämmitysmuoto uusissa pientaloissa ja ne korvaavat vauhdilla vanhoissa taloissa öljy- ja sähkölämmitystä sekä kaukolämpöä.

Suomalaiset sijoittivat vuonna 2015 lämpöpumppuihin noin 350 miljoonaa euroa, omia rahojaan. Suomen Lämpöpumppuyhdistys ry:n tilastojen mukaan lämpöpumppuja myytiin viime vuonna 60.000 kpl. Positiivinen yllätys oli ulkoilmavesilämpöpumppujen määrän lähes kaksinkertaistuminen noin 3000 pumppuun. Ilmavesilämpöpumput menevät pääosin saneeraukseen öljy- tai sähkölämmityksen tilalle tai rinnalla. Huikeat kasvuluvut kertovat pumppujen suoritusarvojen kehittymisestä, järjestelmien toimituslaadun tasosta ja tarjonnan lisääntymisestä.

– Pientalorakentamisen voimakas väheneminen, yleinen saneerausinvestointien määrän pieneneminen sekä öljyn hinnan aleneminen vaikuttivat eniten maalämpöpumppuasennuksiin. Niitä oli 17 % vähemmän kuin edellisenä vuonna. Kuitenkin niitä asennettiin yli 9 000 kappaletta. Vuonna 2015 rakennetusta 6000 uudesta pientalosta noin puolet eli 3000 varustettiin maalämmöllä. Loput 6000 maalämpöpumppua korvasivat öljy- ja sähkölämmitystä sekä myös jo jonkin verran kaukolämpöä. Isojen maalämpöpumppujen suhteellinen osuus myynnistä kasvoi, joten yhä useampi rivi- ja kerrostaloyhtiö päätyi kannattavaan lämpöpumppuinvestointiin, kertoo toiminnanjohtaja Jussi Hirvonen Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPUsta.

Huomioiden rakennusalan viimeaikaisen yleisen kehityksen lämpöpumppuala on selvästi vahvistanut asemaansa talojen lämmityksessä ja jäähdytyksessä ja se on vasta menestyksenä alkumetreillä. Konsulttitoimisto Gaia Oy:n selvityksen mukaan Suomessa on vuonna 2030 1,7 miljoonaa lämpöpumppua, jotka tuottavat  15 TWh vuodessa uusiutuvaa energiaa. Lämpöpumppuihin investoidaan yhteensä 12 miljardia euroa tuohon mennessä ja alalle on syntynyt 3 000 uutta työpaikkaa. Lämpöpumpuilla saadut säästöt ovat tuolloin miljardi euron verran vuodessa, visioi Jussi Hirvonen.
Huomioiden rakennusalan viimeaikaisen yleisen kehityksen lämpöpumppuala on selvästi vahvistanut asemaansa talojen lämmityksessä ja jäähdytyksessä ja se on vasta menestyksenä alkumetreillä. Konsulttitoimisto Gaia Oy:n selvityksen mukaan Suomessa on vuonna 2030 1,7 miljoonaa lämpöpumppua, jotka tuottavat  15 TWh vuodessa uusiutuvaa energiaa. Lämpöpumppuihin investoidaan yhteensä 12 miljardia euroa tuohon mennessä ja alalle on syntynyt 3 000 uutta työpaikkaa. Lämpöpumpuilla saadut säästöt ovat tuolloin miljardi euroa vuodessa, visioi Jussi Hirvonen.

Pientalojen poistoilmalämpöpumput säilyttivät myyntilukunsa ennallaan vajaassa 2 000 pumpussa. Myös poistoilmalämpöpumppujen suorituskyky on viime vuosina noussut uudelle tasolle. Talon poistoilman lämpö hyödynnetään entistä tarkemmin ja myyntimäärien säilyminen laskevilla rakentamismarkkinoilla osoittaa kilpailukyvyn parantuneen talojen koon pienentyessä ja muun energiatehokkuuden parantuessa.

Kerrostalojen poistoilmalämpöpumput ovat alkaneet yleistyä vauhdilla. Jo muutamaan sataan kerrostaloon asennettiin poistoilman lämpöä talteenottava lämpöpumppu, joilla pienennetään jopa 50 % taloyhtiön kaukolämmön tai muun energian kulutusta. Näiden ratkaisujen potentiaali on todella valtava. Yli 30 000 kerrostaloa päästää ilmanvaihdostaan yli 20 asteista poistoilmaa pakkasessa värjötteleville harakoille.

Suomalaiset sijoittivat lämpöpumppuihin viime vuonna 350 miljoonaa euroa. Syy on selvä. Sijoituksen tuotto on erinomainen, useimmiten yli 10 % /vuosi. Helppokäyttöisyys, huolettomuus, pieni tilantarve ja jäähdytysmahdollisuus ovat myös lämpöpumpun hyviä puolia.

Lämpöpumppuala työllistää 2000 henkilöä. Hiilidioksidipäästöjen väheneminen on megatonniluokkaa, kun Suomen 730.000 lämpöpumppua keräävät yli 5 TWh/a lähienergiaa talojen ympäriltä maasta, kalliosta tai ilmasta. Pelkästään vuoden 2015 asennetut 60.000 lämpöpumppua lisäsivät 0,6-0,8 TWh uusiutuvan energian käyttöä talojen lämmityksessä.

Katso myös

Terveydenhuollossa pitäisi puhua potilaan äidinkieltä

Iäkkäämmillä ja heikommin koulutetuilla kaksikielisillä ruotsinkielisillä naispotilailla oli vaikeuksia selittää terveysongelmiaan ja ymmärtää hoito-ohjeita suomeksi. …