Extralehdet Extralehdet
Kaikissa viidessä vuosien 2021–2024 vaaleista äänestäneet olivat tyypillisesti 50 vuotta täyttäneitä. Joka kuudes äänioikeutettu ei äänestänyt lainkaan näinä vuosina.
Äänioikeutetuista 31,4 % äänesti kuntavaaleissa 2021, aluevaaleissa 2022, eduskuntavaaleissa 2023 ja europarlamentti- ja presidentinvaaleissa 2024. Toiseksi yleisintä oli olla äänestämättä lainkaan. Näin toimi 16,0 % äänioikeutetuista.
1–4:ssä vaaleista äänesti yli puolet äänioikeutetuista tarkalleen 52,6 %. Koska tällaisia osassa vaaleista äänestämisen yhdistelmiä on 30 erilaista, mikään niistä ei yksinään ollut vajaata kymmentä prosenttia yleisempi, Tilastokeskuksen yliaktuaari Sami Fredriksson toteaa.
Fredrikssonin mukaan äänestämättömyys on harvinaisinta ikävuosien 45 ja 75 välillä, jolloin nukkuvien ryhmän koko vaihtelee noin 13 ja 11 prosentin välillä. Kaikissa vaaleissa äänestäminen taas oli yleistä noin 50 ja 82 ikävuoden välillä.
– Äänestysaktiivisuuteen vaikuttavat lukuisat eri tekijät, joita ei ole mahdollista tutkia rekisteriaineistoihin pohjautuvassa tarkastelussa. Esimerkiksi vaaliväsymystä tai muita yksilötason äänestyspäätökseen vaikuttavia tekijöitä rekisterit eivät tavoita, hän toteaa.
Tutkittu aineisto sisältää äänioikeutetut, joista oli saatavilla vaalipäivän äänestystieto (ns. sähköinen äänioikeusrekisteri) kaikissa vuosina 2021–2024 järjestetyistä vaaleista. Aineisto kattaa noin 1,6 miljoonaa äänioikeutettua.
