Extralehdet Extralehdet
Poliisin tietoon tulleiden viharikosepäilyjen määrä kasvoi viidenneksellä viime vuonna ”Poliisin tietoon tullut viharikollisuus Suomessa 2022” -raportin mukaan.
Poliisi kirjasi viime vuonna yhteensä 1 245 rikosilmoitusta, jotka määriteltiin epäillyiksi viharikoksiksi. Viharikoksiin liittyvien rikosilmoitusten määrä on siis edelleen kasvussa ja lähes vuoden 2015 lukemissa, jolloin ilmoituksia oli 1 250. Määrä on korkein koko viharikollisuusselvitysten historian aikana.
Poliisiammattikorkeakoulun tutkimuksessa epäiltyjä viharikoksia luokiteltiin eri motiivien kautta. Edellisvuosien tapaan suurin osa viime vuoden viharikosilmoituksista liittyi rikosepäilyihin, joiden motiivina oli uhrin etninen tai kansallinen tausta. Poliisi kirjasi tällaisia ilmoituksia 930 kappaletta, mikä on kolmannes enemmän kuin edellisenä vuonna. Näissä tapauksissa yleisin rikoslaji oli edelleen pahoinpitely.
Kun rikoksen motiiviksi epäiltiin uhrin etnistä tai kansallista taustaa, 626 tapauksessa tekijä kuului valtaväestöön ja uhri johonkin vähemmistöryhmään. Vähemmistöön kuuluva henkilö oli kohteena 146 tapauksessa, mutta tekijää ei ollut kuvailtu tai tekijä oli jäänyt tuntemattomaksi. Yhteensä 127 rikosilmoituksesta kävi ilmi, että teko oli yhden vähemmistöryhmän toiseen kohdistamaa. Vähemmistöryhmän valtaväestöön kohdistamia tapauksia oli 13.
Rikosilmoituksia, joiden motiivin epäiltiin liittyvän uhrin seksuaaliseen suuntautumiseen, sukupuoli-identiteettiin tai sukupuolen ilmaisuun, tuli viime vuonna poliisin tietoon 140 kappaletta. Tämä on hieman enemmän kuin vuonna 2021. Noin kolmasosa epäillyistä rikoksista oli kunnianloukkauksia ja niin ikään kolmasosa pahoinpitelyrikoksia.
Uskontoon ja vakaumukseen liittyvien viharikosilmoitusten määrä laski viime vuonna. Ilmoituksia oli kaikkiaan 121, joista kolmasosa oli kunnianloukkauksia. Yleisimmin kohteena olivat islaminuskoiset.
Viharikosepäilyjen motiiveista myös vammaisuuteen kohdistuvien ilmoitusten määrä laski hieman vuoteen 2021 verrattuna. Hieman alle puolet 54 rikosepäilystä oli kunnianloukkauksia.
Pääosa rikosilmoituksista koski sanallisia loukkauksia, uhkauksia ja häirintää
Edellisvuosien tapaan yli puolet kaikista viharikosilmoituksista liittyi kunnianloukkauksiin, laittomiin uhkauksiin ja kotirauhan rikkomisiin. Näiden tapausten määrä jatkoi yhä kasvuaan, nyt lähes viidesosalla. Kunnianloukkauksen ohella yleisimpänä rikosnimikkeenä oli pahoinpitely.
Kiihottaminen kansanryhmää vastaan -rikosepäilyjen määrä laski edelleen. Poliisi kirjasi kaikkiaan 29 ilmoitusta, kun edellisenä vuonna vastaava luku oli 41.
Kun tarkasteltiin uhrien suhdetta rikoksesta epäiltyyn, vihamotiivien välillä oli eroja. Etniseen tai kansalliseen taustaan liittyvien rikosten epäilty oli asianomistajalle yleensä tuntematon. Poikkeuksena olivat romaneihin kohdistuneet rikokset, joissa uhri oli useimmiten asiakassuhteessa epäillyn kanssa. Sen sijaan muita vihamotiiveja sisältäneissä rikoksissa suurin osa asianomistajista tunsi epäillyn. Etenkin naapurin tekemäksi epäiltyjen viharikosten määrä pysyi yhä korkeana parin edellisvuoden tapaan.
Epäiltyjen viharikosten määrää on seurattu nykyisessä laajuudessaan Poliisiammattikorkeakoulussa vuodesta 2008 lähtien. Viharikokset tilastoidaan poliisin valtakunnallisten rikosilmoitustietojen perusteella.
