Univaje aiheuttaa liikenneonnettomuuksia lähes yhtä paljon kuin alkoholi

Väsyneenä ihmisen havainnointikyky heikkenee, ongelmanratkaisukyky hidastuu ja reaktioaika pitenee. Tutkimustiedon valossa päihteet aiheuttavat hieman enemmän kuolemaan johtavia tieliikenneonnettomuuksia kuin väsymys.  

– Yleisessä tiedossa on, että päihtyneenä ajaminen on laitonta ja vaarallista. Suurin osa kuskeista on asian suhteen valppaina ja toimii vastuullisesti. Tietoisuus väsymyksen ja univajeen aiheuttamasta onnettomuusriskin lisääntymisestä on vähäisempää. Tämä tekee väsyneenä ajamisen salakavalasti vaaralliseksi, kommentoi Terveystalon työterveyslääkäri Matleena Näppilä.

Univaje hidastaa merkittävästi kykyä reagoida liikenteessä. Valvottu yö vastaa 0,6 promillen humalaa. Havainnointikyky heikkenee, ongelmanratkaisukyky hidastuu ja reaktioaika pitenee.

– Toisin sanoen esimerkiksi hirven huomaaminen tien reunassa on hitaampaa ja sen jälkeen oikean väistö- tai jarrutusliikkeen aloittaminen vie pidemmän ajan. – Yhden valvotun yön jälkeen suorituskyky on samaa tasoa kuin 0,6 promillen humalassa. Tämä on selvinnyt, kun on tutkittu sekä univajeen että humalatilan aiheuttamaa kognitiivisen kyvyn heikkenemistä, Näppilä kuvailee.

Unessa aivot puhdistautuvat haitallisista aineenvaihduntatuotteista, käsittelevät päivänaikaisia ärsykkeitä ja keräävät energiaa seuraavaa päivää varten. Unella on tärkeä tehtävä aivojen aineenvaihdunnan ylläpitämisessä ja kognitiivisissa kyvyissä.

Univajeessa ajaminen on epävakaata ja epävarmaa. Kun univajeesta kärsivien ihmisten ajamista seurataan ajosimulaattorilla, havaitaan auton sivuttaishuojuntaa selvästi enemmän. Väsymyysonnettomuuksista suurin osa tapahtuu silloin, kun kuljettaja on yksin autossa.

– Auto siis heiluu kaistalla sivusuunnassa normaalia enemmän. Väsymysonnettomuudet ovatkin onnettomuustietoinstituutin (OTIn) mukaan pääosin kohtaamisonnettomuuksia, joissa väsyneen kuljettajan auto ajautuu pois omalta kaistalta päin vastaantulevaa tai esimerkiksi pientareen estettä. – Onnettomuustietoinstituutin mukaan väsymyysonnettomuuksista 71 % on sellaisia, joissa kuski on ajanut yksin. Vierellä ei ole siis ollut apukuskia, joka olisi pitänyt ajajaa virkeänä ja hereillä, Näppilä huomauttaa.

Alle kuuden tunnin yöunilla autoa ei kannata ajaa

Keskimäärin aikuinen tarvitsee unta 6–9 tuntia yössä. Ymmärrys omasta unen tarpeesta auttaa arvioimaan liikenteeseen lähtemisen riskiä.

– Jos tietää, että yleensä tarvitsee kahdeksan tunnin yöunet ollakseen virkeä ja työkykyinen, ei pitäisi lähteä ajamaan alle kuuden tunnin yöunilla. Esimerkiksi tuoreessa Juhani Kalsin väitöstutkimuksessa alle kuuden tunnin yöuni osoittautui väsymykseen liittyvän kuolonkolarin itsenäiseksi riskitekijäksi. – Ihminen on nukkunut riittävästi, kun pian heräämisen jälkeen tuntee itsensä virkeäksi, eikä väsymyksen tunne rajoita kohtuuttomasti päivän toimia, kuten työtä ja harrastuksia, Näppilä kuvailee.

Huonosti nukutun yön jälkeen ihminen herää väsyneenä, eikä virkisty aamun aikana. Ajatus kulkee hitaasti ja olo voi olla jähmeä sekä ärtyisä.

– Silloin on järkevää jättää auto kotiin tai mennä itse apukuskin paikalle. Jo yksi huonosti nukuttu yö on vaarallista ajamisen kannalta. OTIn raportin mukaan väsymyysonnettomuuksista 76 % tapahtui vapaa-ajan matkalla, Näppilä päättää.

Katso myös

Sähköautojen julkisessa latausinfrassa näkyy kehitystä

Sähkökäyttöisiä henkilö- ja pakettiautoja palveleva latausinfrastruktuuri laajenee jatkuvasti. Raskaille ajoneuvoille soveltuvan latausinfrastruktuurin ja myös vetytankkausasemien …

Tilaa vastaukset kommenttiisi
Lähetä muistutus
guest
0 Kommenttia
Inline Feedbacks
Näytä kaikki kommentit
0
Mitä mieltä olet? Kirjoita kommentti !x