Extralehdet Extralehdet
Yhteistä turvapaikkajärjestelmää on rakennettu asteittain pitkällä aikavälillä, ja nykyisin jäsenmaiden käytännöt perustuvat jo pitkälti EU-sääntelyyn. Euroopan unionin neuvosto hyväksyi paktin toukokuussa 2024. Sopimuksen säädöksiä aletaan soveltaa EU:ssa kesäkuussa 2026.
Sopimus luo EU:n alueelle tehokkaan, oikeudenmukaisen ja yhtenäisen turvapaikkajärjestelmän. Samat menettelysäännöt varmistavat, ettei menettelyssä ole heikkoja lenkkejä, joita erityisesti ihmissalakuljettajat pyrkivät käyttämään hyväkseen.
Pakti koostuu kymmenestä säädöksestä, joihin sisältyy jonkin verran kansallista liikkumavaraa. Sopimuksen kansallista toimeenpanoa ja siihen valmistautumista tuetaan EU:n sisäasioiden rahastoista.
Perusteettomia hakemuksia ja rikollisuutta estetään raja- ja seulontamenettelyillä
Pakollisen rajamenettelyn ansiosta perusteettomiksi arvioidut turvapaikkahakemukset voidaan käsitellä jo rajalla. Samalla ehkäistään rikollisjärjestöjen toimintamahdollisuuksia. Seulontamenettelyn tarkoitus on tunnistaa henkilöt, arvioida heidän mahdollisesti aiheuttamansa riskit, ohjata heidät tehokkaasti turvapaikkamenettelyyn tai takaisin lähtömaahan. Menettely koskee kolmansien maiden kansalaisia, jotka ovat esimerkiksi ylittäneet ulkorajan luvatta tai oleskelleet Suomessa laittomasti.
Pakti luo oikeudellisen kehyksen menettelylle, jossa turvapaikkaprosessi voidaan siirtää EU:n ulkopuoliseen turvalliseen maahan. Siirto on mahdollista silloin, jos hakija on matkustanut EU:n alueelle kyseisen maan kautta tai jos kyseisen maan kanssa on tehty sopimus turvapaikkaprosessin siirrosta.
Hakemusten käsittelyn sujuvoittamiseksi EU on laatinut yhteisen luettelon turvallisista alkuperämaista. Luetteloa ryhdytään soveltamaan 12. kesäkuuta. Jäsenvaltiot voivat lisäksi laatia omia kansallisia luetteloitaan. Kansalliset ratkaisut voisivat olla tarpeen esimerkiksi silloin, jos Suomen hakijaprofiili poikkeaisi EU:n yleisestä tilanteesta.
Vastaanottopalveluita rajataan
Vastaanottopalveluita annetaan kolmansien maiden kansalaisille ja kansalaisuudettomille lähtökohtaisesti vain silloin, kun he hakevat turvapaikkaa ensimmäistä kertaa tai saavat tilapäistä suojelua. Myös vastaanottopalveluiden kestoa rajataan nykyiseen verrattuna. Vastaanottorahan perusosaa voidaan tapauskohtaisesti alentaa ja tietyissä tilanteissa vastaanottopalvelut voidaan myös peruuttaa, jolloin henkilön toimeentulo turvataan hyödykkeillä.
Turvapaikanhakijan oleskelu voidaan kohdentaa tietylle maantieteelliselle alueelle. Lisäksi hakijan liikkumisvapautta voidaan rajoittaa yleisen järjestyksen vuoksi tai menettelyllisiin seikkoihin liittyvästä syystä, jos on olemassa pakenemisen vaara.
Jatkossa tilapäistä suojelua saavan tulee tunnistautua vastaanottokeskuksessa kerran kuukaudessa ja turvapaikanhakijan 2–4 kertaa kuukaudessa.
