Viimeinkin valkoposkihanhien ja merimetsojen aiheuttamiin haittoihin puututtiin

Valkoposkihanhien ja merimetsojen aiheuttamien vahinkojen hallintaan tähtäävät lakimuutokset hyväksyttiin valtioneuvostossa. Hallituksen esitys siirtäisi lajit riistalajeiksi, sallisi niiden suojametsästyksen ja turvaisi valkoposkihanhen aiheuttamien viljelysvahinkojen korvaukset elinkeinonharjoittajille.

Esityksellä toteutetaan valkoposkihanhia ja merimetsoja koskevat hallitusohjelman kirjaukset. Tavoitteena on vähentää ja hallita runsastuneiden lintukantojen aiheuttamia vahinkoja maanviljelykselle sekä kalataloudelle.

Esityksessä valkoposkihanhi ja merimetso lisätään metsästyslaissa mainittuihin riistalajeihin ja samalla rauhoitetaan ympäri vuoden. Molempiin lajeihin kohdistuva suojametsästys mahdollistetaan yleispoikkeuksin maatalouden, kalatalouden tai lentoliikenteen kohteiden suojaamiseksi vahingoilta. Samalla mahdollistetaan saaliin hyödyntäminen ravintona, ei kuitenkaan kaupallisesti.

Liitännäislakimuutoksena RauLaKo-lakiin tehdään tarvittavat muutokset, joilla turvataan metsästyslain nojalla rauhoitetun valkoposkihanhen aiheuttamien viljelysvahinkojen korvaaminen sekä kyseisten vahinkojen ennaltaehkäisevien hankkeiden avustaminen katkeamatta, kunnes valkoposkihanhen suojeluasema lintudirektiivin liitteissä on päivitetty.

– Tavoitteena on, että suojametsästyksen mahdollistava laki saataisiin voimaan ennen valkoposkihanhen ja merimetson syysmuuttoa tilannetta helpottamaan. Esityksessä huolehditaan samalla siitä, että lintujen aiheuttamat vahingot elinkeinonharjoittajille korvataan jatkossakin oikeudenmukaisesti, kertoo maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah.

Valkoposkihanhi ja merimetso ovat tällä hetkellä rauhoitettuja luonnonsuojelulailla ja EU:n lintudirektiivillä. Ne ovat molemmat kuitenkin elinvoimaisia lajeja ja runsastuneet viime vuosina huomattavasti. Runsaat kannat aiheuttavat vahinkoja viljelijöille ja kalataloudelle. Hallitus jatkaa hallitusohjelman mukaista vaikuttamistyötä lajeja koskevaan EU-lainsäädäntöön siten, että molempien lajien suojelustatus päivitettäisiin nykyistä kantaa vastaavalle tasolle.

Komissio on painottanut, että jäsenvaltioiden tulisi käyttää lintudirektiivin tarjoamia joustoja mukaan lukien tappavat keinot. Vastaavia joustoja on käytössä Suomen naapurimaissa, joissa runsastuneet kannat aiheuttavat myös ongelmia.