Uutisotsikot

Iso sopeutuspaketti tarvitaan julkiseen talouteen

Koronakriisin taloudellisia vaikutuksia selvittäneen työryhmän raportissa esitetään arvio koronakriisin taloudellisista vaikutuksista ja toimenpiteistä, joilla taloudelle aiheutuvia vaurioita voidaan pienentää ja palauttaa Suomi kestävän kasvun uralle.

Selvitysryhmä esittelee raportissaan kolmivaiheisen talousstrategian koronakriisiin. Talouspolitiikan ensimmäinen tehtävä on vähentää rajoitustoimista ja pelosta aiheutuvia välittömiä haittoja ennen kaikkea yrityssektorin toimintakyvylle, jonka jälkeen talous tarvitsee tuntuvaa elvytystä. Kun talous on palautunut kasvuun, talouden vaurioita tulee korjata ja julkinen talous vakauttaa. Hallituksen tulisi elvytystoimista päättäessään päättää myös tarvittavan sopeutuspaketin tavoitteista, sekä määrittää prosessi toimenpiteiden valmistelua ja rivakkaa toimeenpanoa varten.

Rajoitustoimista pitää päästä eroon varovaisesti

Suomen talous ajautuu koronakriisin myötä syvään taantumaan. Tuotanto ja työllisyys notkahtavat aiemmalta kasvu-uraltaan pitkäksi aikaa. Uhkana on uusi ”menetetty vuosikymmen”.

Koronakriisin talousvaikutukset aiheutuvat maailmanlaajuisista rajoituksista ihmisten kanssakäymiselle ja taloudelliselle toimeliaisuudelle sekä tartuntojen pelosta. Rajoitusten ja pelon poistaminen on talouden toipumisen ehto. Rajoitusten poistamisen täytyy kuitenkin tapahtua turvallisesti, mikä edellyttää vahvaa panostusta koronaviruksen testaamiseen ja erilaisiin suojatoimiin. Työryhmä korostaa riittävän testaus- ja jäljityskapasiteetin ja tehokkaiden suojaustoimenpiteiden kuten kasvosuojien ja turvallisen toiminnan menettelytapojen merkitystä edellytyksenä rajoitustoimien purkamiselle.

Suoraa tukea pienille ja keskisuurille yrityksille

Selvitysryhmä pitää toteutettuja tukitoimia yrityssektorin toimintaedellytyksille hyödyllisinä. Ne eivät ryhmän mielestä kuitenkaan riitä, vaan tarvitaan yleisempi järjestelmä, joka tukee nopeasti kaikkien toimialojen yritysten kannattavuutta. Selvitysryhmä ehdottaa, että tuki kohdistettaisiin pienten ja keskisuurten yritysten sellaisten kustannusten kattamiseen, joita yrityksen on vaikea sopeuttaa lopettamatta toimintaansa kokonaan. Myös työvoimakuluja tulisi ryhmän mukaan lukea korvauksen piiriin.

Kriisin pitkittyessä laajan yritysjoukon pelastamiseen tähtääviltä tukitoimilta menee ryhmän mukaan pohja pois. Niihin ei ole varaa. Tällöin on oltava valikoivampi ja keskityttävä kaikkein arvokkaimpien yrityssektorin osien toimintakyvyn säilyttämiseen.

Vuoden 2021 budjetin tulee olla elvyttävä

Raportin mukaan talous tarvitsee elvytysruiskeen, kun rajoituksista päästään eroon. Vuoden 2021 budjetin tulisi nykytiedon valossa olla tuntuvasti elvyttävä. Joitakin elvytystoimia voi harkita jo loppukesällä, jos rajoitusten poistamisessa on edetty riittävästi.

On ensiarvoisen tärkeää, että elvytyspolitiikka tähtää talouden suorituskyvyn vahvistamiseen. Tämä ei puolla verotuksen yleistä keventämistä tai tulonsiirtojen ja etuuksien lisäämistä. Sen sijaan on pyrittävä panostamaan tavalla, joka ajan mittaan lisää talouden tuotantokykyä ja kasvuhakuisuutta.

Luontevia kohteita ovat investoinnit yhteiskunnan perusrakenteeseen, jotka tukevat taloutta lisäämällä kysyntää lyhyellä aikavälillä ja vahvistamalla talouden suorituskykyä ja tuottavuutta pitkällä aikavälillä. Investoinnit ympäristö- ja ilmastopolitiikan edistämiseen sekä energiatehokkuuden lisäämiseen ovat harkinnan arvoisia. Myös lisäykset osaamistason vahvistamiseen, tutkimukseen ja innovointiin on perusteltua ajoittaa etupainoisesti. Tällaisten pysyvien menojen täytyy silti sopia pidemmän ajan niukkoihin menokehyksiin.

Julkisen talouden vakauttaminen edellyttää isoa sopeutuspakettia

Koronakriisi köyhdyttää Suomea ja heikentää Suomen julkisen talouden tasapainoa merkittävästi keskipitkällä aikavälillä. Tämän vuoksi on elvytysvaiheen jälkeen välttämätöntä sopeuttaa julkista taloutta kansantalouden kantokykyä vastaavaksi selvästi enemmän kuin ennen kriisiä arvioitiin. Sopeutus tarkoittaa käytännössä menojen supistamista ja/tai verotuksen kiristämistä.

Sopeutustarpeen suuruus on epävarma. Muuttumattomilla talouden rakenteilla sen minimisuuruusluokaksi ryhmä toteaa 3–4 prosenttia bruttokansantuotteesta (bkt). Tämä riittäisi todennäköisesti julkisen velan bkt-suhteen vakauttamiseen alle 90 prosenttiin 2020-luvulla. Sopeutus pienentäisi vastaavalla määrällä pitkän aikavälin kestävyysvajetta mutta ei riittäisi poistamaan sitä.

Tällaista sopeutustarvetta voidaan kuitenkin vähentää, jos työllisyysastetta, tuottavuutta ja erityisesti julkisesti rahoitetun palvelutuotannon tehokkuutta kyetään nostamaan. Tällaisen rakennepolitiikan haaste on, että se vaikuttaa parhaimmillaankin hitaasti ja vaikutukset ovat aina epävarmoja.

Työryhmän mielestä sopeutumistarve on niin suuri, että tarvitaan kaikkia keinoja: menojen leikkauksia, verotuksen kiristämistä ja kasvua tukevaa rakennepolitiikkaa. Yksittäisiin keinoihin ryhmä ei ota kantaa mutta nostaa esille työmarkkinoihin, koulutus- ja innovaatiopolitiikkaan ja verotuksen tehokkuuteen liittyviä kysymyksiä.

Selvitysryhmän puheenjohtajana toimi työelämäprofessori Vesa Vihriälä ja jäseninä professori Bengt Holmström ja professori Roope Uusitalo sekä VTT Sixten Korkman.

Talouspolitiikan strategia koronakriisissä

Katso myös

Koronavirustartuntojen kasvu näyttää taittuneen

Valtakunnallisesti uusien tautitapausten ilmaantuvuus, testattujen näytteiden määrä sekä positiivisten näytteiden osuus testatuista näytteistä ovat pysyneet …