Suomi on Euroopan seitsemänneksi kallein maa

Kansainvälisen hintavertailun mukaan Suomessa hintataso on yli neljänneksen kalliimpi kuin EU:ssa keskimäärin.

Islannissa, Norjassa, Suomessa ja Irlannissa alkoholijuomien hintataso on jopa nelinkertainen Euroopan halvimpaan maahan Unkariin verrattuna, ilmenee EU:n tilastoviraston Eurostatin koordinoimasta hintavertailusta. Alkoholin ja tupakan suuret hintaerot maiden välillä johtuvat pääasiassa erilaisesta verotuksesta.

Hintavertailun 36 maasta yleisesti kuluttajahinnoiltaan kalleimmat olivat vuonna 2022 Sveitsi, Islanti ja Irlanti. Turkki oli vertailun edullisin maa. EU-maista kallein oli Irlanti, kun taas Romania oli halvin. Pohjoismaat kuuluvat yhä Euroopan kalliisiin maihin.

– Suomen ja Ruotsin kokonaishintatasot olivat viime vuonna hyvin lähellä toisiaan, Suomi oli vain pari prosenttiyksikköä kalliimpi. Koska Ruotsin kruunu on heikentynyt viimeisen vuoden aikana noin kymmenen prosenttia euroon nähden, Ruotsi on tällä hetkellä suomalaisille turisteille vielä viime vuottakin edullisempi, kertoo Tilastokeskuksen yliaktuaari Harri Kananoja.

Ruoan hinnoittelussa Suomi sijoittuu vertailun kärkipäähän. Suomessa ruoka on Euroopan kahdeksanneksi kalleinta.

– Ruoan kallistumiselle on monia syitä. Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan johtuneet talouspakotteet nostivat ruoan hintaa merkittävästi niin globaalilla tasolla kuin meillä Suomessa. Monien tuotantopanosten kuten energian hinnat nousivat, ja eritoten maatalouden käyttämät lannoitteet kallistuivat, jatkaa Kananoja.

Viimeaikaiset erot eri maiden inflaatiossa vaikuttavat maiden välisiin suhteellisiin hintatasoihin. Esimerkiksi Baltian maissa, joissa inflaatio on ollut erityisen korkea, maksetaan ruoasta nykyään vain muutaman prosenttiyksikön verran vähemmän kuin Suomessa.

Kaikissa tuoteryhmissä Suomi ei kuitenkaan ole hintavertailun kalleimpien maiden joukossa. Energian hinnat olivat Suomessa viime vuonna 11 prosenttia alle EU-keskiarvon. Kodinkoneiden sekä viihde-elektroniikan hinnat puolestaan olivat Suomessa hyvinkin EU-keskiarvon tasoa.

Työvoimakustannusten erojen vuoksi myös palveluiden hintatasot poikkeavat suuresti Euroopan maiden kesken. Esimerkiksi ravintola- ja hotellipalveluissa kalleimpien maiden hintataso on lähes neljä kertaa korkeampi huokeimpiin maihin verrattuna.

Hintatasoindeksejä tarkasteltaessa on muistettava, että indeksit eivät kerro maan kansalaisten ostovoimasta. Ostovoimavertailuun tarvitaan hintojen lisäksi tietoja palkoista, verotuksesta, sosiaaliturvasta ja julkisen sektorin verovaroin tuottamista palveluista.

– Jos Suomi hintatasovertailussa sijoittuukin kalleimpien joukkoon, putoaa sijoitus, kun tarkastelun kohteeksi otetaan kansalaisten ostovoima, Kananoja toteaa.

Eurostatin koordinoimassa hintavertailussa oli mukana EU:n 27 jäsenvaltiota, kuusi ehdokasmaata sekä EFTA-maat Islanti, Norja ja Sveitsi. Tilastokeskus kokosi vertailun Suomea koskevan hinta-aineiston.