Syytteen mukaan lappeenrantalainen yhtiö on vienyt Suomesta Venäjälle yhteensä 135 kuorma-autoa ja 29 perävaunua ilmoittaen niiden ostajiksi ja vastaanottajiksi Turkkiin tai Kazakstaniin rekisteröidyt yhtiöt. Viennit onnistuivat, sillä EU:n pakotteet Venäjää vastaan eivät koskeneet kauttakulkua Venäjän kautta. Tosiasiassa kyse ei kuitenkaan ollut kauttakulusta, vaan kuorma-autot ja perävaunut jäivät Venäjälle, missä niitä tullattiin ja rekisteröitiin.
Syytteen mukaan kyse oli keinotekoisesta järjestelystä pakotteiden kiertämiseksi. Järjestelyssä hyödynnettiin Turkkiin ja Kazakstaniin rekisteröityjä, venäläisomisteisia yhtiöitä. Tarkoituksena oli peittää kuorma-autojen ja perävaunujen todellinen ostaja ja vastaanottaja Venäjällä.
Syytetty on kiistänyt rikoksen sillä perusteella, ettei hän tiennyt kuorma-autojen ja perävaunujen päätyvän Venäjälle.
Vietyjen kuorma-autojen ja perävaunujen arvo oli yhteensä noin 17,5 miljoonaa euroa ja niistä saadun rikoshyödyn määrä noin 600 000 euroa. Syyttäjä vaatii niiden, eli noin 18 miljoonan euron, menettämistä valtiolle. Syytetyn ja hänen edustamansa yhtiön omaisuutta on pantu vakuustakavarikkoon menettämisseuraamusten ja yhteisösakon maksamisen turvaamiseksi.
Pääkäsittely Etelä-Karjalan käräjäoikeudessa on aloitettava kahden viikon kuluessa, koska syytetty on edelleen vangittuna. Samalla haastehakemus ja esitutkintapöytäkirja tulevat julkisiksi, ellei tuomioistuin toisin määrää.
Esitutkinnassa epäiltiin törkeästä säännöstelyrikoksesta myös kahta yhtiön työntekijää. Syyttäjä päätti jättää syytteen heitä vastaan nostamatta, koska riittävää näyttöä heidän syyllisyytensä tueksi ei ollut. Koska samassa asiassa on nostettu syyte, myös syyttämättäjättämispäätösten esitutkinta-aineisto tulee julkiseksi vasta, kun asia on ollut esillä käräjäoikeudessa, ellei käräjäoikeus toisin määrää.
Extralehdet Extralehdet