Uutisotsikot

Terrorismin uhka on kohonnut Suomessa

Suurimman terrorismin uhan Suomessa muodostavat Radikaali-islamistista tai äärioikeistolaista ideologiaa kannattavat yksittäiset henkilöt tai pienryhmät. Terrorismin uhka on neliportaisen asteikon tasolla kaksi eli kohonnut, selviää kansallisen turvallisuuden katsauksesta.

Äärioikeistolaisen terrorismin uhka on voimistunut länsimaissa, ja uhrimäärän maksimoimiseen pyrkivät iskuhankkeet ovat lisääntyneet viimeisten puolentoista vuoden aikana. Verkossa toimivat kansainväliset äärioikeistoryhmät ja viestintä sosiaalisen median alustoilla vahvistavat äärioikeiston rajat ylittävää luonnetta.

– Myös Suomessa on tunnistettu äärioikeistolaista terroristista toimintaa kannattavia ja sympatisoivia ihmisiä. Samaan aikaan radikaali-islamististen terrorististen toimijoiden aiheuttama uhka ei ole kadonnut mihinkään, kertoo Suojelupoliisin päällikkö Antti Pelttari.

Terrorismin torjunnan kohdehenkilöiden määrä on pysynyt ennallaan, heitä on noin 390. Merkittävimmän uhan muodostavat radikaali-islamistista tai äärioikeistolaista ideologiaa kannattavat yksittäiset henkilöt tai pienryhmät, jotka saavat motivaationsa terroristisesta propagandasta. Suojelupoliisi on tunnistanut ryhmiä ja henkilöitä, joilla on motivaatio ja kyky toteuttaa terrori-isku Suomessa.

Terroristijärjestöt Isil ja al-Qaida kannattajineen ovat edelleen maailmanlaajuinen uhka. Ne pyrkivät todennäköisesti kehittämään uusia taktiikoita iskujen toteuttamiseksi ja kannustamaan edelleen iskuihin länsimaissa.

Suomessa esiintyy merkittävää terrorismin tukitoimintaa, joka ilmenee esimerkiksi rahoittamisena ja propagandan levittämisenä. Yhteydet ulkomaalaisiin terroristisiin toimijoihin ja verkostoihin ovat merkittäviä. Suomeen on siirtynyt konfliktialueilta ihmisiä, jotka ovat osallistuneet aseellisten ryhmittymien toimintaan tai tukeneet niiden toimintaa muilla tavoin.

Korona vaikeutti vieraiden valtioiden tiedustelua Suomessa

Koronaviruspandemian alkuvaiheessa keväällä 2020 Suomessa käyttöön otetut rajoitukset vaikeuttivat laitonta henkilötiedustelua. Samaan aikaan Suomea vakoileville maille avautui uusia mahdollisuuksia hankkia tietoa tietojärjestelmiin tunkeutumalla. Suomi kiinnostaa tiedustelullisesti erityisesti Venäjää ja Kiinaa.

Suuri osa yhteiskunnan keskeisistä toiminnoista siirrettiin verkkoon etäyhteyksien varaan. Etäkäytön mittakaava edellytti nopealla aikataululla tehtyjä tietoturvaratkaisuja, joissa korostui tiedon saatavuus käyttäjille. Kybervakoilua Suomea vastaan harjoittavat maat eivät pystyneet heti täysimääräisesti hyödyntämään avautuneita mahdollisuuksia, sillä koronaviruspandemia vaikutti myös niiden omaan toimintaan. Tällä hetkellä kybervakoilu on tavanomaista aktiivisempaa.

– On erittäin todennäköistä, että aktiivinen kybervakoilu jatkuu, koska pandemia vaikeuttaa yhä matkustamista. Uusia kohteita ovat lääketeollisuus ja virustutkimus, Pelttari toteaa.

Kun rajoituksia purettiin kesällä, henkilötiedustelu palautui Suomessa entiselleen. Suomeen on sijoitettu pysyvästi useita kymmeniä ulkomaisten tiedustelupalveluiden työntekijöitä.

Katso myös

Teräsrakenne -palkinnon sai kulttuurikeskus Kiinassa

Strait Culture and Art Centre on valittu vuoden 2020 Teräsrakenne -palkinnon voittajaksi. Palkinnon saa arkkitehtonisesti …