Sähköhyvitykset ja sähkölaskujen maksuaikojen pidentämiset voimaan 6.3.202

Lait takautuvasti maksettavasta väliaikaisesta sähköhyvityksestä, sähköenergialaskujen maksuajan pidentämisestä ja sähköyhtiöiden maksuvalmiuden väliaikaisesta tukemisesta sekä muu niihin liittyvä lainsäädäntö tulevat voimaan 6.3.2023.

Lait tukevat kuluttajien ja sähkön vähittäismyyjien muiden asiakkaiden kykyä maksaa sähköenergialaskut kuluvalla talvikaudella haastavassa taloudellisessa tilanteessa.

Takautuvasti maksettava sähköhyvitys maksetaan käyttöpaikkakohtaisesti niille kuluttaja-loppukäyttäjille, joiden sähkönmyyntisopimuksen mukainen sähköenergian hinta on ollut yli 10 senttiä kilowattitunnilta, ja niille, joilla on pörssihintaan perustuva sähkönmyyntisopimus. Sähköhyvitys maksetaan automaattisesti siihen oikeutetuille kuluttajille sähkön vähittäismyyjän sähköenergialaskuun tekemänä hyvityksenä. Sähköhyvitystä ei makseta sähkönsiirtolaskun osalta.

Sähköhyvitystä maksetaan laskennallisesti neljän talvikuukauden ajalta siten, että se olisi kuukausittain 50 prosenttia sähköenergialaskusta 90 euron omavastuun ylittävältä osalta, kuitenkin enintään 700 euroa kuukaudessa.

Sähköhyvityksen ensimmäinen erä maksetaan vuoden 2022 marras-joulukuun sähköenergian kulutukseen perusteella huhtikuussa 2023 erääntyvässä sähkölaskussa, tai sen jälkeen ensimmäisessä erääntyvässä sähkölaskussa. Toinen erä maksetaan tammikuun 2023 kulutuksen perusteella seuraavassa sähkölaskussa. Toisessa erässä tammikuun kulutus maksetaan kaksinkertaisena. Näin sähköhyvitys maksetaan laskennallisesti neljää kuukautta vastaavalta ajalta.

Sähköhyvityksen hyvittää se vähittäismyyjä, joka on toimittanut sähkön loppukäyttäjälle marras-tammikuussa. Jos loppukäyttäjä on vaihtanut marras-tammikuun aikana myyjää, maksavat ne hyvityksen siinä ajan suhteessa, jonka osuuden ne ovat toimittaneet sähköä kuluttajalle. Jos loppukäyttäjä on vaihtanut vähittäismyyjää siten, ettei sähköhyvitystä voida enää hyvittää sähkölaskulla, maksaa vähittäismyyjä sähköhyvityksen loppukäyttäjälle maksuosoituksena tai tämän ilmoittamalle pankkitilille.

Sähköhyvityksen saa myös kuluttajansuojalaissa tarkoitettu kuluttaja, jonka tekemä sähkösopimus ei ole yksilöity henkilötunnuksella sähkökaupan tietojärjestelmissä.

Loppukäyttäjän ja vähittäismyyjän ollessa erimielisiä loppukäyttäjän sähköhyvityksestä, loppukäyttäjä voi saattaa asian Energiaviraston ratkaistavaksi. Loppukäyttäjän reklamaatio on aina ensin käsiteltävä sähköyhtiössä ennen asian viemistä Energiaviraston ratkaistavaksi.

Sähköenergialaskuille tehtyjen vähennysten kautta maksatettu hyvitys korvataan sähkön vähittäismyyjille valtion budjetista. Vähittäismyyjien korvauksen hakuaikaa Valtiokonttorilta on viivästetty 1. erän sähköhyvitysten osalta 16.4.2023 saakka ja 2. erän sähköhyvitysten osalta 16.6.2023 saakka. Takautuvasti maksettavan sähköhyvityksen kustannukset voivat olla enintään noin 400 miljoonaa euroa.

Lisämaksuaikaa sähköenergialaskuille enintään 120 päivää

Sähkölaskujen maksuaikojen pidennys tukee kotitalouksien ja yritysten kykyä maksaa talvikuukausina syntyneet sähkölaskunsa. Sähkön vähittäismyyjien tulee myöntää asiakkaansa pyynnöstä lisämaksuaikaa 1.1.–30.4.2023 kulutukseen liittyville sähköenergialaskuille. Lisämaksuaika ei koske sähkönsiirtolaskuja.

Kuluttaja-asiakkaille lisämaksuaikaa tulee myöntää enintään 120 päivää kunkin laskun alkuperäisestä eräpäivästä. Pyyntö lisämaksuajasta tulee esittää ennen laskun eräpäivää. Maksuajan myöntämisestä ei saa periä kuluja eikä lisämaksuajalta saa periä korkoa.

Elinkeinonharjoittajalle maksuaikaa tulee myöntää yhteensä enintään 60 päivää. Elinkeinonharjoittajalta sähköyhtiö voi periä lisämaksuajalta 1,53 prosentin vuosikorkoa. Eduskunnan lakiesityksen tekemän täsmennyksen mukaan luottolaitokset ja rahoituslaitokset eivät ole oikeutettuja lisämaksuaikaan.

Maksuaikojen pidentäminen merkitsee, että sähkön vähittäismyyjät saavat saatavansa viiveellä. Koska tämä voi aiheuttaa myyjille likviditeettivajausta, tuetaan niiden maksuvalmiutta myöntämällä niille valtiontakauksia likviditeettitarpeen kattamiseksi otettavien pankki- tai työeläkevakuutusyhtiölainojen vakuudeksi.

Katso myös

Julkisyhteisöjen velka 75,8 % suhteessa bruttokansantuotteeseen

Tilastokeskuksen Eurostatille raportoimien ennakkotietojen mukaan julkisyhteisöjen alijäämä oli 2,7 % suhteessa bruttokansantuotteeseen vuonna 2023. Alijäämä …

Tilaa vastaukset kommenttiisi
Lähetä muistutus
guest
0 Kommenttia
Inline Feedbacks
Näytä kaikki kommentit
0
Mitä mieltä olet? Kirjoita kommentti !x