Sähkö- ja hybridiautojen induktiolataus

Langaton latausteknologia on yksi pääkehityskohteista, kun autoala valmistautuu sähkö- ja hybridiautojen yleistymiseen lähivuosina.

Induktiolataus perustuu kahteen käämiin, joiden väliin syntyy magneettikenttä. Ensiökäämi voidaan sijoittaa esimerkiksi autotallin tai latauspisteen lattiaan sijoitettuun levyyn, jolloin auton ohjausjärjestelmä tunnistaa käämin auton ajaessa sen kohdalle. Kun auto on paikallaan, järjestelmä ilmoittaa siitä kuljettajalle monitoiminäytön viestillä. Toisiokäämi sijoitetaan auton alustaan, ja kun käämit osuvat kohdakkain, niiden väliin muodostuu magneettikenttä. Lataus käynnistyy automaattisesti, ja auton ohjausjärjestelmä seuraa sen etenemistä. Latausteho käämien avulla on 3,6 kW, ja latauksen hyötysuhde nousee lähes 90 prosenttiin. Induktiolatauksen avulla auton akut täyttyvät tehokkaasti, vaivattomasti ja turvallisesti.

Vaihtovirta + tasavirta = yhdistetty latausjärjestelmä CCS

Julkisen ja avoimen pikalatauksen saatavuus korostuu sähköautoilun yleistyessä. Daimler on yhteistyössä muiden autonvalmistajien kanssa kehittänyt jo kauan avointa ja standardoitua CCS-latausjärjestelmää (Combined Charging System), jonka mahdollistaisi maailmanlaajuisen ja rajoittamattoman sähköautoilun ja latausinfrastruktuurin rakentamisen.

CCS laajentaisi nykyistä AC-vaihtovirtaan perustuvaa sähköautojen latausteknologiaa DC-tasavirran mahdollistamalla nopealla pikalatauksella. Vuodesta 2018 lähtien uusi CCS-standardi tulee käyttöön kaikissa Mercedes-Benzin sähköajoneuvoissa. Autosta ja akusta riippuen latauksen teho pikalatauspisteessä voisi olla jopa 150 kW. Järjestelmä tosin mahdollistaa jopa yli kaksi kertaa nopeamman 350 kW lataustehon.

CCS-järjestelmän käyttöönottoa on vauhdittamassa uuden pistokestandardin hyväksyminen. Esimerkiksi Saksassa on käynnissä useita uuteen standardiin perustuvia latausinfran laajennushankkeita kuten ”Schnellladen Berlin” eli Berliinin nopean latausasemaverkoston rakentaminen. Saksan hallitus tukee uusien nopeiden sekä perinteisten latauspisteiden ja –asemien lisäämistä maassa 300 miljoonan euron määrärahalla. Saksan tavoite on rakentaa lähivuosina 15000 sähköautojen latauspistettä sekä 400 vetyautojen tankkausasemaa.

Uudet akut tuplaavat energiatiheyden

Vuodesta 2009 lähtien laajassa ajoneuvokäytössä olleet litiumioniakut saavat uusia haastajia 2020-luvulla akkuteknologian kehittyessä. Mercedes-Benzin mukaan lupaavin uusista ratkaisuista on litium-sulfaattiakku, joka tarjoaa autolle nykyistä pidemmän toimintamatkan latauksella, mutta entistä alhaisemmilla tuotantokustannuksilla. Daimler ennakoi akun energiatiheyden kaksinkertaistuvan nykyisestä, samalla kun tuotantokustannukset vastaavasti puolittuvat. Akun vaatima tila autossa pysyy ennallaan. ”Litium-sulfaattiakun ansiosta sähköautojen pelikenttä on ensi vuosikymmenellä kokonaan toisen näköinen kuin nyt”, Mercedes-Benzin tutkimus- ja kehitysjohtaja Prof. Dr. Thomas Weber kiteyttää.

Daimlerin vahvuus on akkujen ja teknologian tuotannon omavaraisuus. Vuonna 2009 perustetun tytäryhtiön Deutsche Accumotiven ansiosta Daimler on ainoa saksalainen autonvalmistaja, joka valmistaa akkuja ja tuottaa kaikki tarvitsemansa akut itse.