Extralehdet Extralehdet
Eläkejärjestelmään tehtävien muutosten tavoitteena on työeläkejärjestelmän rahoituksellisen kestävyyden varmistaminen ja riittävän etuustason turvaaminen. Uudistus vahvistaa julkista taloutta pitkällä aikavälillä noin kahdella miljardilla eurolla. Vaikutus on 0,8 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen, eli kaksinkertaisesti uudistukselle asetettuun tavoitteeseen nähden.
Työeläkelainsäädäntöä muuttamalla mahdollistetaan parempien sijoitustuottojen tavoittelu yksityisalojen työeläkejärjestelmässä, rajoitetaan työeläkeindeksillä tehtäviä indeksitarkistuksia ja lisätään vanhuuseläkkeiden rahastointia.
Rahoitustekniikkaan tehdään muutoksia osakeriskin lisäämiseksi. Lisäksi vakavaraisuussäännöksiä kevennetään, jotta kaikissa sijoitusluokissa voidaan ottaa enemmän sijoitusriskiä. Riskinoton kasvattamisella mahdollistetaan parempien sijoitustuottojen tavoittelu. Sijoitusriskin lisäämisen vastapainona rahoitustekniikkaa muutetaan niin, että eläkelaitokset pystyvät kantamaan kasvavan sijoitusriskin. Mahdollisuus luoton ottamiseen laajennetaan koskemaan kaikkia työeläkevakuutusyhtiöiden, Merimieseläkekassan ja eläkesäätiöiden sekä eläkekassojen tytäryhteisöjen kiinteistösijoituksia.
Rahastointia vahvistetaan siten, että jatkossa vuosittain vanhuuseläkkeitä varten rahastoidaan enemmän tulevien eläkkeiden rahoittamiseksi. Rahastoinnin vahvistaminen yhdessä sijoitustuottojen lisäämisen kanssa lisää eläkejärjestelmän oikeudenmukaisuutta etenkin nuorempien sukupolvien osalta.
Uutena lakiin lisätään indeksirajoitin, joka otetaan käyttöön vuodesta 2030 alkaen. Indeksirajoitin vaikuttaa maksussa olevien työeläkkeiden vuosittaisiin indeksitarkistuksiin siten, että työeläkeindeksi ei saa kahden peräkkäisen vuoden aikana kasvaa enempää kuin palkkakerroin samana aikana. Eli työeläkkeet eivät nousisi merkittävästi enempää kuin palkat.
