PISA: Heikkojen lukijoiden osuus on noussut

OECD:n osaamistuloksia mittaavassa PISA-tutkimuksessa vuoden 2018 pääalueena oli lukutaito. Lukutaidon osaaminen on pitkällä aikavälillä laskenut Suomessa. Kolmen vuoden välein julkaistavassa tutkimuksessa Suomalaisten 15-vuotiaiden lukutaito oli kuitenkin OECD-maiden kärkeä. Myös matematiikassa suomalaisnuorten osaamistaso on pysynyt samana vuoteen 2015 verrattuna. Luonnontieteiden osaaminen on laskenut.

PISA (Programme for International Students Assessment) on OECD:n jäsenmaiden yhteinen tutkimusohjelma, joka tuottaa tietoa koulutuksen tilasta ja tuloksista sekä koulun ulkopuolella tapahtuvasta oppimisesta kansainvälisessä vertailukehyksessä.

PISA 2018 -arvioinnissa kärkisijoja hallitsevat Aasian maat. Suomen 15-vuotiaiden nuorten lukutaito (520 pistekeskiarvo) oli OECD-maiden parhaimmistoa yhdessä Viron (523), Kanadan (520), Irlannin (518) ja Korean (514) kanssa. Kaikista osallistujista Suomen edellä oli Kiinan PSJZ-alue (Peking, Shanghai, Jiangsu ja Zhejiang 555) sekä Singapore (549). Suomen kanssa samassa joukossa olivat myös Kiinan alueet Macao ja Hongkong, joiden osaaminen ei poikennut Suomesta tilastollisesti merkitsevästi.

Matematiikan osaaminen ennallaan, luonnontieteissä heikkenemistä

Matematiikan osaamisen terävimpään kärkeen sijoittui seitsemän Aasian maata tai aluetta. Suomea tilastollisesti merkitsevästi paremmin menestyneet Euroopan maat olivat Viro (523), Alankomaat (519), Puola (516) ja Sveitsi (515). Suomalaisnuorten matematiikan osaaminen (507 pistekeskiarvo) oli OECD-maiden keskiarvoa parempaa. Suomen keskiarvo laski 4 pistettä vuoden 2015 PISA-tutkimuksesta. Matematiikan osaamistaso on siten pysynyt samana.

Luonnontieteiden osaamisessa Suomen nuorten pistekeskiarvo 522 oli OECD-maiden kärkeä Viron (530) ja Japanin (529) jälkeen. Suomen tulokset ovat laskeneet tasaisesti, vuodesta 2006 kaikkiaan 41 pistettä ja vuoden 2015 tuloksestakin tilastollisesti merkitsevästi 9 pistettä.

Heikkojen lukijoiden osuus kasvussa

Heikkojen lukijoiden osuus on lisääntynyt selvästi. Vuonna 2009 alle 2 tason lukijoita oli 8,1 %, mutta vuonna 2018 jo 13,5 % kaikista oppilaista. Maassamme on siten yhä enemmän nuoria, joiden lukutaito ei riitä opiskeluun ja yhteiskunnassa toimimiseen. Suomalaisnuorista erinomaisen lukutaidon tasoille sijoittuvien osuus (14,5 %) on säilynyt ennallaan (14,2 % vuonna 2009).

Oppilaiden väliset lukutaitoerot olivat vuonna 2018 suuremmat kuin kertaakaan Suomen PISA-tutkimusten historiassa. Oppilaiden välisten erojen kasvusta huolimatta suomalaiskoulujen välinen vaihtelu oli osanottajamaiden pienin, eikä se ole kasvanut verrattuna edelliseen PISA-tutkimukseen. Myöskään alueellisessa vaihtelussa ei ollut merkittäviä muutoksia. Pääkaupunkiseudun oppilaiden keskimääräiset tulokset ovat edelleen kaikissa sisältöalueissa parempia kuin muualla maassa, mutta nämä erot ovat olennaisesti pienempiä kuin edellisellä PISA-kierroksella. Myös osaamisen vaihtelu oli pääkaupunkiseudulla muuta maata suurempaa. Suomessa sukupuolten välinen lukutaidon osaamisero on ollut koko ajan osallistuvien maiden suurimpia, ja tälläkin kierroksella ero oli OECD-maiden suurin.

Sosioekonomisen taustan vaikutus oppimistuloksiin voimistunut

Vanhempien koulutus, ammatti ja kodin varallisuus (sosioekonominen tausta) olivat kaikissa maissa yhteydessä oppilaiden lukutaitoon. Suomessa ylimmän ja alimman sosioekonomisen neljänneksen keskimääräinen lukutaitoero oli 79 pistettä, mikä vastaa laskennallisesti noin kahden kouluvuoden opintoja. OECD-maissa vastaava ero oli 88 pistettä. Suomessa sosioekonomisen taustan yhteys oppilaiden osaamiseen voimistui vuodesta 2009, jolloin ero oli 62 pistettä.

Oppilaiden kielteinen suhde lukemiseen huolestuttaa

Suomessa yhä useampi oppilas suhtautui kielteisesti lukemiseen. Vuoteen 2009 verrattuna lukemista mieliharrastuksenaan pitävien joukko on vähentynyt yhdeksän prosenttiyksikköä. Peräti 63 prosenttia suomalaispojista antoi myöntävän vastauksen väittämään ”Luen vain, jos on pakko”.

PISA-tutkimus toteutettiin seitsemännen kerran

PISA-tutkimusohjelma selvittää kolmen vuoden välein 15-vuotiaiden nuorten osaamista lukutaidon, matematiikan osaamisen ja luonnontieteiden osaamisen sisältöalueilla. Vuoden 2018 PISA-tutkimukseen osallistui yhteensä 79 maata ja aluetta. Näistä 37 oli OECD-maita ja 42 niin kutsuttuja partnerimaita tai valtioiden sisäisiä alueita tai kaupunkeja.

Suomessa lukutaidon, matematiikan ja luonnontieteiden arviointitulokset saatiin kaikkiaan 5 649 perusopetuksen oppilaalta. Tutkimuksen Suomessa toteutti Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitoksen ja Helsingin yliopiston Koulutuksen arviointikeskuksen yhteenliittymä.

OECD PISA
PISA-tutkimus ja Suomi – Opetus- ja kulttuuriministeriö

Katso myös

Pörssisähkön hinta perjantaina 5. tammikuuta jopa 20-kertainen

Pörssisähkön hinta nousee perjantaina 5.1.2024 poikkeuksellisen korkealle. Sähkön tuntihinnat ovat klo 6–21 välillä halvimmillaankin arvonlisäveroineen …

Tilaa vastaukset kommenttiisi
Lähetä muistutus
guest
0 Kommenttia
Inline Feedbacks
Näytä kaikki kommentit
0
Mitä mieltä olet? Kirjoita kommentti !x