Julkisen talouden meno- ja tulorakennetta on korjattava

Julkisen talouden vahvistamistarve seuraavalla kahdella hallituskaudella on merkittävä. Meno- ja rakennekartoitus sekä verokartoitus osoittavat, että erilaisia toimia julkisen talouden vahvistamiseksi on löydettävissä.

Julkisen talouden heikot näkymät yhdistettynä talouskasvun rajallisiin mahdollisuuksiin korjata ongelmia asettavat suomalaiset päätöksentekijät vaikeiden valintojen eteen. Meno- ja rakennekartoitus sekä verokartoitus tarjoavat erilaisia konkreettisia vaihtoehtoja julkista taloutta vahvistaviksi toimiksi.

Talouskasvu ei riitä korjaamaan julkisen talouden ongelmia

Suomen julkisen talouden rakenteet on luotu nykyistä suotuisamman väestö- ja talouskehityksen aikana, eikä julkisen sektorin rahoituspohja riitä enää ylläpitämään kaikkia julkisen sektorin tehtäviä. Valtiovarainministeriö esitti joulukuussa 2022 julkaistussa virkamiespuheenvuorossaan, että julkista taloutta tulisi vahvistaa eri keinoin vähintään 9 miljardilla eurolla kahden seuraavan vaalikauden aikana. Konkreettisesti tämä tarkoittaa sitä, että tarvittavien menoja vähentävien ja tuloja lisäävien toimien mittaluokka on pysyvästi yli 1 600 euroa vuodessa jokaista suomalaista kohti.

Ongelman perusluonne on yksinkertainen: julkisyhteisöjen menot ovat jääneet tuloja korkeammalle tasolle, eikä ennakoitua nopeampikaan talouskasvu pysty ongelmaa korjaamaan. Sen sijaan meno- ja tulorakennetta on korjattava merkittävästi, jotta julkinen talous saataisiin vakaalle uralle.

– On tärkeää myös huomata, että uusien pysyvien menojen lisääminen tai tulojen vähentäminen tekevät tarvittavan sopeutuksen mittakaavasta yhä suuremman budjettipäällikkö Mika Niemelä huomauttaa.

Meno- ja rakennekartoitus tarjoaa vaihtoehtoisia toimia julkisen talouden vahvistamiseksi. Se auttaa hahmottamaan, mihin kohteisiin julkisia varoja tällä hetkellä käytetään. Lisäksi kartoitus tarjoaa vaihtoehtoisia toimia, joilla julkista taloutta olisi mahdollista vahvistaa.

Toimien julkista taloutta vahvistava vaikutus voi muodostua muun muassa; menojen alenemisesta, maksutulojen lisäyksestä, omaisuustulojen kasvusta, työnteon kannustimien parantumisesta ja niistä seuraavasta työllisyyden kasvusta.

Meno- ja rakennekartoituksessa tarkastellaan koko julkista sektoria eli valtiota, hyvinvointialueita, kuntia ja sosiaaliturvarahastoja. Sopeutustoimia tarkasteltaessa mitään julkisen sektorin osa-aluetta ei tulisi lähtökohtaisesti sulkea pois, sillä se kasvattaisi muiden osa-alueiden taakkaa.

Tarkasteltua kokonaisuutta ei ole tarkoitettu sellaisenaan toteutettavaksi

Meno- ja rakennekartoitus tarjoaa laajan valikoiman erilaisia, osin päällekkäisiä tai toisilleen vaihtoehtoisia keinoja julkisen talouden vahvistamiseksi. Kokonaisuutta ei ole tarkoitettu sellaisenaan toteutettavaksi, vaan tukemaan julkista keskustelua ja poliittista päätöksentekoa.

Toimien keskinäisen vaihtoehtoisuuden ja mahdollisten ristikkäisvaikutusten vuoksi toimien kokonaismittaluokkaa ei ole mielekästä laskea yhteen. Raportissa mahdollisia keinoja ja niiden mittaluokkaa on hahmoteltu alustavasti. Toimet, ja sitä myötä arviot niiden vaikutuksista täsmentyvät mahdollisen jatkovalmistelun yhteydessä.

Olennaista on päätettävien toimien kokonaisuus

Esitetyistä vaihtoehdoista olisi mahdollista rakentaa kokonaisuus, jonka vaikutukset kohdistuisivat laajalle eivätkä olisi yksittäisen kansalaisen tai yhteisön näkökulmasta kohtuuttomia. Lisäksi toimenpidevaihtoehtojen kartoituksessa on pyritty minimoimaan mahdolliset haitalliset vaikutukset tuottavuuskasvun edellytyksiin sekä työnteon kannustimiin ja työllisyyteen.

Vaikka toimenpidevaihtoehdot painottuvat taloudellisen kestävyyden turvaamiseen, on niissä pyritty huomioimaan sosiaalisen ja ekologisen kestävyyden näkökulmat. Mukana on kuitenkin myös toimia, jotka ovat yksittäin tarkasteltuna ristiriidassa ekologisen ja sosiaalisen kestävyyden tavoitteiden kanssa. Päätettävien toimien kokonaisuus (mukaan lukien verotoimet) määrittelee, millaiseksi sopeuttamisen vaikutukset lopulta muodostuvat eri kestävyyksien näkökulmasta.

Verokartoitus sisältää tietoa sekä vaihtoehtoja verotuottojen kasvattamiseksi

Kartoituksessa esitetään poliittisen päätöksenteon pohjaksi useita vaihtoehtoja verotuottojen kasvattamiseksi. Kartoituksessa nostetaan esiin etenkin sellaisia veronkiristysvaihtoehtoja, jotka olisivat mahdollisimman vähän haitallisia talouskasvun ja työllisyyden kannalta, ja joiden avulla voitaisiin parantaa verojärjestelmän rakennetta.

Kartoituksessa keskitytään toimenpiteisiin, joilla voitaisiin nykyjärjestelmän puitteissa kasvattaa verotuottoja julkisen talouden tasapainottamiseksi. Uusia rakenteellisia uudistuksia tai verotuksen laajentamista uusiin veropohjiin ei ollut mahdollista tarkastella verokartoituksen aikataulun puitteissa.

Verotuottoja tulisi kasvattaa tehokkaalla kestävällä tavalla

Verotuottoja voitaisiin kasvattaa tehokkaalla ja verojärjestelmää parantavalla tavalla korottamalla alennettuja arvonlisäverokantoja, uudistamalla osinkoverotusta sekä korottamalla maapohjan kiinteistöverotusta. Valmiste- ja liikenneverojen tuottojen laskua voidaan hidastaa verojen indeksoinnilla.

Lyhyellä aikavälillä verotuottoja voidaan kasvattaa myös sellaisilla toimenpiteillä, jotka samanaikaisesti tukevat ympäristö- ja terveystavoitteita. Päästöohjauksen tehokkuutta parantavat energiaverotuksen muutokset ja tupakoinnin vähentämistä tukevat tupakkaveron korotukset lisäisivät verotuloja lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä.

On tärkeää, että verotukseen tehtävät muutokset on valmisteltu huolellisesti ja niiden vaikutukset on selvitetty kattavasti. Kartoituksessa ei oteta kantaa siihen, miten paljon verotusta tulisi kiristää.

– Julkisen talouden vakauttamista ei tule laskea sellaisten toimenpiteiden varaan, joiden verotuottovaikutuksia ei pystytä luotettavasti arvioimaan, vero-osaston osastopäällikkö, ylijohtaja Terhi Järvikare toteaa.

Julkisen talouden meno- ja rakennekartoitus

Katso myös

Arvonlisäveron alarajahuojennus poistuu

Arvonlisäveron alarajahuojennus poistuu vuoden 2025 alussa. Samallasuomalaisyrityksille tulee mahdollisuus hyödyntää sen EU-maan alv-vapautusta, johon ne …

Tilaa vastaukset kommenttiisi
Lähetä muistutus
guest
0 Kommenttia
Inline Feedbacks
Näytä kaikki kommentit
0
Mitä mieltä olet? Kirjoita kommentti !x