Yrittäjien eläkejärjestelmä uudistetaan

Uudistuksen tavoitteena on yrittäjyyden edellytysten vahvistaminen sekä talouskasvun tukeminen. YEL-mallin uudistuksella tavoitellaan erityisesti pienituloisten yrittäjien eläkemaksujen kohtuullistamista sekä yrittäjän valinnanvapauden laajentamista.

Vuodesta 2028 alkaen yrittäjä voisi valita eläkemaksunsa perusteeksi joko yritystoiminnan veronalaiset ansiotulot tai nykyisen laskennallisen YEL-työtulon. Siirtymäajan jälkeen työtulon olisi jatkossa kuitenkin oltava vähintään 50 prosenttia yrittäjän veronalaisista ansiotuloista.

Työtulo ei voisi vähäisten ansiotulojen perusteella alittaa nykyistä YEL-vakuuttamisvelvollisuuden alarajaa, joka on runsaat 9 400 euroa vuodessa vuonna 2026. Yrittäjien ansiotuloilla tarkasteltaisiin yrittäjätoiminnan veronalaista ansiotuloa pois lukien ansiotulo-osingot.

YEL-uudistus on kasvutoimi

– Keventämällä nimenomaan pienyrittäjien ja yksinyrittäjien kohtuuttomia YEL-maksuja yrittäjyys kannattaa paremmin, on yhä houkuttelevampaa aloittaa yrittäjänä Suomessa ja saamme yritykset kasvamaan tai vaikkapa palkkaamaan ensimmäisen työntekijän. Suomesta maa, jossa yrittäjyys kannattaa, sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasonen toteaa.

YEL-mallin taloudellista kestävyyttä vahvistettaisiin 50 prosentin vähimmäissäännöllä ja uudistus kokonaisuudessaan kohtuullistaisi sekä liian korkeita että liian matalia työtuloarvioita suhteessa yrittäjän veronalaisiin ansiotuloihin.

YEL-uudistuksen kustannusvaikutus valtion talouteen on vuoden 2033 tasossa noin 80 miljoonaa euroa. Vuosina 2028–2032 työtulon 50 prosentin vähimmäisehto astuu portaittain voimaan, lähtien 30 prosentin tasosta. Siirtymäsäännös nostaa mallin vuosikustannusta vuosina 2028–2032. Vuonna 2028 voimassa on vielä nykyisen YEL-mallin mukainen 4 000 euron muutosrajoitin työtulotarkistuksille.

Veronalaiset ansiotulot YEL-perusteeksi

Yrittäjä voi jatkossakin halutessaan maksaa myös työtuloarviota korkeampaa eläkemaksua ja kartuttaa näin korkeampaa eläketurvaa. Nykyinen aloittavan yrittäjän alennus korvataan kehittämällä nykyistä maksujoustoa ja nostamalla sen taso – 25 prosenttiin. Nykymallin mukaiseen työtulon määrittelyyn sisältyy yhä laaja kokonaisharkinta. YEL-velvollisuuden alaraja säilyisi nykyisellään (joka on vuoden 2026 tasossa noin 9 400 euroa.)

– Yrittäjäkentän toive ansiotulojen tuomisesta YEL:iin on kuultu. Annamme yrittäjälle enemmän vapautta valita ja vaikuttaa itse eläketurvaansa. Lupasimme korjata kohtuuttoman YEL:n ja nyt sen teemme, ministeri Grahn-Laasonen jatkaa.

Osana uudistusta lakiin kirjattaisiin myös eläkeyhtiöiden laajemmasta perusteluvelvoitteesta. Myös työtulon määrittelyn soveltamisohjeet päivitettäisiin ja valmisteluun luotaisiin prosessi, jossa Eläketurvakeskus jatkossa kuulee eläkeyhtiöitä ja keskeisiä yrittäjäjärjestöjä.

Yrittäjän mahdollisuus valita veronalaiset ansiotulot YEL-maksunsa perusteeksi voi Eläketurvakeskuksen ja valtiovarainministeriön alustavien vaikutusarvioiden perusteella alentaa erityisesti pieni- ja keskituloisten yrittäjien eläkemaksuja. Nykyiset työtuloarviot ovat korkeita suhteessa pienituloisimpien yrittäjien veronalaisiin ansiotuloihin.

Yrittäjän veronalaiset ansiotulot tulevat ensimmäistä kertaa YEL:in perusteeksi. Yrittäjät voivat tehdä valintoja vuodesta 2028 alkaen. Valintaan tulisi sitoutua vähintään kolmeksi vuodeksi kerrallaan.

ETK:n ja valtiovarainministeriön alustavan arvion mukaan vuoden 2033 tasossa, nykymalliin verrattuna, maksut laskevat lähes 40 prosentilla, pysyvät ennallaan yli 40 prosentilla ja nousevat 20 prosentilla yrittäjistä. Maksujen korotuspaine on suurinta heillä, joiden laskennallinen työtulo on nykyisin matala suhteessa todellisiin ansiotuloihin.