Joka kolmas hyvinvointialueen työntekijöistä eläköitymässä

Kevan eläköitymisennusteeseen on koottu tiedot hyvinvointialueiden ammateista eläkkeelle siirtyvistä. Raportissa tarkastellaan entiseen tapaan myös kunta-alan, valtion ja kirkon alan henkilöstön ennustettua eläköitymistä.

Eläköitymisennusteen mukaan hyvinvointialueilta jää eläkkeelle keskimäärin joka kolmas työntekijä (32 %) seuraavien kymmenen vuoden aikana.

Osassa hyvinvointialueiden ammattiryhmien työntekijöistä jopa puolet on eläköitymässä. Ennuste heijastelee työntekijöiden ikä- ja ammattirakennetta.

– Suurin osa eläköityvistä siirtyy vanhuuseläkkeelle, ja alueiden väliset erot eläköitymisessä johtuvatkin pääpiirteissään vanhuuseläköitymisen eroista. Työkyvyttömyyseläköitymisessä ei alueiden välillä ole suuria eroja. Ammattiryhmien tasolla eroja arvioidussa eläköitymisessä sen sijaan on paljon, tilastoanalyytikko Petra Sohlman kuvaa.

Kun tarkastellaan hyvinvointialueiden henkilöstöä kokonaisuudessaan, lukumääräisesti eniten eläköityviä on lähi- ja sairaanhoitajissa. Suhteellisesti eniten lähivuosina jää eläkkeelle kotipalvelutyöntekijöitä, vastaanoton ja neuvonnan hoitajia sekä mielenterveyshoitajia, joista selvästi yli puolet nykyhenkilöstöstä eläköityy seuraavien kymmenen vuoden aikana. Myös yleissihteereistä, välinehuoltajista sekä työn- ja askartelunohjaajista lähes puolen arvioidaan eläköityvän tänä aikana.

Pienintä eläköityminen on erikoislääkärien, palomiesten ja sairaankuljetuksen ensihoitajien kohdalla, joilla kymmenen vuoden ennuste eläköitymiselle on alle 20 prosenttia.

Työkyvyttömyysriski vaihtelee melko paljon ammattiryhmien välillä. Ennusteen mukaan työkyvyttömyydestä johtuva eläköityminen on hyvinvointialueilla suurinta sosiaalialan hoitajilla, kehitysvammaisten hoitajilla, työn- ja askartelunohjaajilla, henkilökohtaisilla avustajilla ja hammashoitajilla. Pienimmän työkyvyttömyyseläköitymisen ammatteja taas ovat erilaiset johtajat ja erityisasiantuntijat sekä palomiehet.

Hyvinvointialueista muodostui suuri uusien työnantajien joukko niiden aloittaessa toimintansa vuoden 2023 alussa. Kuntien ja sote-kuntayhtymien palveluksesta siirtyi noin 235 000 sote-ammattilaista hyvinvointialueiden palvelukseen. Kuntien, kuntaosakeyhtiöiden ja muiden kuntaorganisaatioiden palveluksessa oli vuoden 2023 maaliskuussa noin 332 000 vakuutettua.

Opetuksesta ja varhaiskasvatuksesta eläköitymässä joka neljäs työntekijä

Nykyisen kunta-alan eli kuntien, kuntayhtymien ja kuntaosakeyhtiöiden henkilöstön kymmenen seuraavan vuoden arvioitu eläkepoistuma on myös noin 32 prosenttia.

Ammattirakenne kunta-alalla on erilainen kuin hyvinvointialueilla. Opetus ja varhaiskasvatus ovat kuntien suurimmat ammattialat, ja niiltä eläkkeille poistuu lukumääräisesti eniten työntekijöitä lähivuosina. Luokanopettajista, varhaiskasvatuksen opettajista ja lastenhoitajista eläkkeelle siirtyy arviolta noin joka neljäs kymmenen vuoden aikana.

Suhteellisesti voimakkainta eläköityminen suurimpien ammattiryhmien joukossa on mm. perhepäivähoitajien, kirjastotyöntekijöiden, opetusalan johtajien, raskaiden ajoneuvojen kuljettajien ja rakennusalan ammattiryhmissä; noin puolet nykyhenkilöstöstä on siirtymässä eläkkeelle näistä ammateista vuosikymmenen aikana.

Valtion ammateissa työskentelevistä eläköitymässä joka kolmas

Valtion eläkejärjestelmän mukaan vakuutetuista siirtyy eläkkeelle ennusteen mukaan kolmannes (33 %) nykyhenkilöstöstä seuraavien kymmenen vuoden aikana.

Suurimpia ammattiryhmiä tarkastellessa suhteellisesti suurinta eläköityminen tulee lähivuosina olemaan mm. yleissihteereillä, keskushallinnon johtajilla, varastonhoitajilla ja lupavirkamiehillä. Opettajien suhteellisen voimakas eläköityminen liittyy siihen, että nuoremmat opettajat eivät ole valtiolla vakuutettuina. Suhteellisesti pienintä eläköitymisen taas arvioidaan olevan sotilas- ja poliisiammateissa sekä asianajajilla ja tiedottajilla.

Hallinnonaloittain suurinta eläköityminen on maa- ja metsätalousministeriön ja valtiovarainministeriön aloilla, pienintä liikenne- ja viestintäministeriön sekä puolustusministeriön hallinnonalalla.

Kirkon alalla eläköityminen on voimakasta vuosikymmenen aikana

Kirkon nykyhenkilöstöstä noin 43 prosenttia siirtyy eläkkeelle lähimpien kymmenen vuoden aikana.

Suhteellisesti voimakkainta eläköityminen on mm. hautaustyöntekijöiden, hallintojohtajien sekä ravintolaesimiesten ja vuoropäälliköiden ammateissa, joissa selvästi yli puolet nykyisistä työntekijöistä on jäämässä eläkkeelle kymmenen vuoden kuluessa.

Pienintä eläköityminen taas on mm. musiikin opettajien, sosiaalialan ohjaajien ja käytön operaattoreiden ammattiryhmissä, joissa noin kolmasosa nykyvakuutetuista jää kymmenen vuoden sisään eläkkeelle.

Alueellisesti kirkon työntekijöiden eläköitymisen arvioidaan olevan voimakkainta Kuopion ja Mikkelin hiippakuntien alueella, pienintä Helsingin ja Oulun hiippakuntien alueella.

Tiedotteen liitteenä on koosteet 25 suurimman ammattiryhmän eläköitymisestä seuraavien 10 vuoden aikana hyvinvointialueilla, kunta-alalla, valtion sekä kirkon aloilla.

Tietoa eläköitymisennusteesta

Ennusteessa on tarkasteltu vuoden 2023 maaliskuun lopun ns. työ- ja virkasuhteisten työeläkevakuutettujen, noin 567 000 kunta- ja hyvinvointialuetyöntekijän, noin 107 000 valtion eläkejärjestelmän mukaan vakuutetun työntekijän sekä vajaan 14 000 kirkon työntekijän arvioitua vanhuus-, osatyökyvyttömyys- ja työkyvyttömyyseläkepoistumaa vuosina 2024–2043. Työntekijöihin on laskettu mukaan myös erilaisilla vapailla (perhevapaat tms.) olevat henkilöt, eikä lukua siten voi verrata suunnittelussa yleisesti käytettävään henkilötyövuosien määrään.

Ennusteen tarkoitus on mallintaa nimenomaan nykyisen henkilöstön eläköitymistä, eikä tulevaisuudessa työnsä aloittavia uusia työntekijöitä ole tämän takia otettu huomioon. Ennustamisen pohjalla ovat viime vuosien toteutuneet eläköitymiset ikärakenteen ja sen muutoksen, ammattiryhmät ja sukupuolen huomioon ottaen.

Hyvinvointialueisiin on tässä tarkastelussa luettu mukaan myös HUS-yhtymän ja Helsingin kaupungin sosiaali-, terveys- ja pelastustoimiala.

Katso myös

juoko kissa

Juoko kissasi tarpeeksi vettä

Nesteytys on tärkeää, myös kissoille. Kissa on alun perin aavikkoeläin, joka sai tarvitsemansa nesteen ruoasta. …

Tilaa vastaukset kommenttiisi
Lähetä muistutus
guest
0 Kommenttia
Inline Feedbacks
Näytä kaikki kommentit
0
Mitä mieltä olet? Kirjoita kommentti !x