Extralehdet Extralehdet
Valokuidun saatavuudessa on suuria eroja alueen ja asuinrakennustyypin mukaan. Erityisesti kaupunkien pientalojen yhteyksien saatavuudessa on paljon parannettavaa. Valokuituyhteyksiä tarvittaisiin alue- ja asuntotyyppikohtaisten erojen tasoittamiseen.
Valokuitutekniikka tuo käyttäjille nopeat ja toimintavarmat laajakaistayhteydet, joiden avulla kaikkia internet- ja tv-palveluja voi käyttää sujuvasti. Valokuidun ominaisuuksien merkitys kasvaa tulevaisuuden palveluiden monipuolistuessa ja verkon vaatimusten kasvaessa. Valokuituyhteyksillä voidaan yltää aina vähintään 100 megan latausnopeuteen. Valokuituyhteys oli saatavilla vuoden 2019 lopussa 38 prosenttiin Suomen kotitalouksista.
Kaupunkien pientaloihin vain vähän valokuitua saatavilla
Vuoden 2019 lopussa käytössä oli vajaa miljoona valokuituliittymää. Kolmessa ja puolessa vuodessa niiden määrä on lähes kaksinkertaistunut. Valokuituyhteys oli saatavilla 26 prosenttiin kaikista rakennuksista. Rivitalorakennuksista ja pientaloista oli kuidutettu vain 25 prosenttia, kerrostalorakennuksista 43 prosenttia.
Kuidutettujen rakennuksien osuutta vertailtiin eri alueluokkien kesken. Alueluokat ovat kaupunkimaiset kunnat (58 kpl), maaseutumaiset kunnat (187 kpl) ja taajaan asutut kunnat (65 kpl). Kyseinen kuntaluokitus on Tilastokeskuksen toteuttama jaottelu.
Kaupunkimaisissa kunnissa vain 17 prosenttiin pientaloista oli saatavilla valokuituyhteys. Sen sijaan maaseutumaisissa kunnissa tilanne oli parempi, valokuidutettujen pientalojen osuus oli jopa 38 prosenttia. Kerrostalojen valokuitusaatavuudet mainituissa asuinkuntatyypeissä olivat lähes samat.
Valokuidun hinta koetaan korkeaksi
Traficomin keväällä 2020 toteuttamassa kuluttajatutkimuksessa tiedusteltiin, kuinka paljon vastaajat olisivat valmiita maksamaan saadakseen käyttöönsä valokuituliittymän. Traficom on arvioinut valokuituliittymän hinnaksi keskimäärin 1 500 – 2 000 euroa. Vain yhdeksän prosenttia vastaajista olisi valmis maksamaan liittymästä tämän keskimääräisen hinnan. Suuren enemmistön mielestä hinnan pitäisi olla alle 1 000 euroa.
Alkuvuodesta 2020 toteutetussa toisessa kuluttajatutkimuksessa kysyttiin, millä aikavälillä vastaaja uskoo hänen tai kotitaloutensa ottavan käyttöön valokuituliittymän tai vastaavan kiinteän yhteyden, jolla pystyy käyttämään sujuvasti kaikkia mahdollisia internetpalveluja. Neljännes ilmoitti tällaisen yhteyden olevan jo käytössä ja toinen neljännes uskoo tällaisen yhteyden olevan käytössä viimeistään kolmen vuoden kuluttua. Toisaalta reilu viidennes ei usko koskaan saavansa käyttöön tällaista toimintavarmaa kiinteää verkkoyhteyttä.
Valokuituinvestoinnit ovat pysyneet samalla tasolla
Valokuituinvestoinnit ovat olleet viimeiset kaksi vuotta runsaat 170 miljoonaa euroa vuodessa. Kahden viime vuoden aikana kuituinvestoinnit liityntä- ja tilaajaverkkoon ovat muodostaneet lähes 70 prosenttia kaikista kuituinvestoinneista. Loput 30 prosenttia kuituinvestoinneista käytetään runkoverkkoon ja tukiasemayhteyksiin. Valokuituinvestoinnit muodostavat noin kaksi kolmasosaa kiinteän verkon investoinneista ja vähän alle 30 prosenttia koko teletoiminnan investoinneista.
Tuhannen megan valokuituyhteys on yleisesti nopein kuluttajille myytävä kuituyhteys. Keskimääräiset vähittäishinnat ovat laskeneet 1 000 megan nopeusluokassa viimeisen kahden vuoden aikana 58 eurosta 46 euroon. Nopeusluokissa on tarkasteltu lähtökohtaisesti vain laskevaa nopeutta, joka tarkoittaa liittymän kykyä vastaanottaa tietoa, kun taas nousevalla nopeudella tarkoitetaan tietojen lähettämistä. Liittymät, joissa sekä laskeva että nouseva nopeus oli vähintään 100 megaa, maksoivat keskimäärin 36 euroa kuukaudessa. Näiden liittymien hinnat ovat olleet laskusuunnassa viimeisen kahden vuoden aikana.
