Extralehdet Extralehdet
Ravitsemispalveluiden ruokahävikkimäärät ovat suhteellisen suuria. Alun perin syömäkelpoisesta ruoasta noin 16 prosenttia päätyy hävikkiin. Kun mukaan lasketaan syömäkelvottomat biojätteet, elintarvikejätettä syntyy 21 prosenttia. Suurin aiheuttaja on tarjoiluhävikki, eli linjastossa ollut tai sitä varten valmistettu ruoka.
Luonnonvarakeskus on selvittänyt ravitsemispalveluiden ruokahävikin ja elintarvikejätteen määriä kahden vuoden aikana yhteistyössä alan yrittäjien ja muiden toimijoiden kanssa. Tutkimusta tehtiin 78 erityyppisessä ravitsemispalveluiden toimipisteessä kolmen viikon mittausjaksoissa. Mukana oli sekä linjasto- että annosravintoloita. Mittausta varten kehitettiin helppokäyttöinen online-applikaatio Lukeloki, jonka avulla keittiöhenkilökunta pystyi kirjaamaan syntyvän jätteen määrät ja tyypit päivittäin. Mitattu elintarvikejäte sisälsi alun perin syömäkelpoisen ruokahävikin ja syömäkelvottoman biojätteen, kuten kahvinporot ja kuoret.
Hävikkiä voidaan ehkäistä suunnittelemalla entistä tarkemmin toimintaa ja ruokatilauksia sekä kannustamalla henkilökuntaa.
EU- seurannalla vertailukelpoista tietoa elintarvikejätteestä
EU:n jätedirektiivi velvoittaa jäsenmaat mittaamaan ja raportoimaan elintarvikejätemäärät yksityiskohtaisesti neljän vuoden välein. Luke seuraa jatkossa ravitsemispalveluiden elintarvikejätettä osana koko ruokaketjun elintarvikejätteen seurantaa.
– Seurantamenetelmiä on kehitetty saamaan tulevaisuudessa vertailukelpoisia tuloksia valituilla indikaattoreilla, joita ovat esimerkiksi elintarvikejätteen osuus valmistetusta ruoasta ja hävikin määrä asiakasta kohti. Mittauksiin osallistuvien toimipisteiden määrää pyritään kasvattamaan tulosten edustavuuden parantamiseksi, kertoo Luken tutkija Sampsa Nisonen.
Myös yritykset voivat hyödyntää mittausten tuloksia työssään hävikin vähentämiseksi.
Raportti: Ravitsemispalveluiden elintarvikejäte
