Sairauksien hoitoa ei pidä lykätä koronatilanteessa

Sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Kirsi Varhilan mukaan tehohoitokapasiteetin riittävyyden sijaan tällä hetkellä huolestuttavaa on pikemminkin se, miten sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmämme vastaa muuhun kuin koronaviruksesta johtuvaan palvelutarpeeseen.

– Maailmalla on käynnissä paljon tutkimuksia koronavirusrokotteen aikaan saamiseksi. Rokotteen saamiseen kuluu kuitenkin vielä kauan aikaa. Sitä ennen ihmisten muuhun palvelutarpeeseen pitää vastata. Erityisesti meidän pitää kiinnittää huomiota vaikeimmassa olevien ihmisten tilanteeseen, Varhila painottaa.

Huolen taustalla on tieto siitä, että sekä perus- että erikoissairaanhoidossa vastaanottokäynnit ovat pandemian aikana selvästi vähentyneet. Tilanne vaihtelee eri puolilla Suomea.

– Noin puolet käyntien vähenemisestä johtuu siitä, että kiireettömiä aikoja on peruttu sekä perus- että erikoissairaanhoidossa. Toisen puolen selittää se, että potilaat ovat itse peruneet saamiaan aikoja. Myös kutsuja esimerkiksi syöpäseulontoihin on peruttu, Varhila kuvaa.

– Kun vastaanottokäynnit vähenevät, monen pitkäaikaissairauden, kuten sydäntautien ja diabeteksen, seuranta ja hoito laiminlyödään. Siten hoidon aloittaminen voi viivästyä, sairaus voi pahentua ja hoidon ennuste huonontua. Aikojen peruminen lisää myös erikoissairaanhoidossa kiireettömien leikkausten hoitojonoja syksyllä, Varhila huomauttaa.

– Vaikka koronavirustilanne pelottaa ihmisiä, on tärkeää pitää kiinni kaikkien muidenkin sairauksien ennaltaehkäisystä ja hyvästä hoidosta. Pitkäaikaissairauksista kärsivien on päästävä hoitoon. Kannustan kaikkia pitämään kiinni varatusta vastaanottoajasta, Varhila kehottaa.

Varhila huomauttaa, että sekä perusterveydenhuollossa että erikoissairaanhoidossa osa vastaanotoista on korvattu etäasioinnilla. Lisääntynyt etäasiointi ei ole kokonaan korvannut vähentyneitä käyntimääriä.