Pienissä yrityksissä parhaat työolot

Pienillä työpaikoilla työntekijöiden työolot ovat hyvässä kunnossa ja monin paikoin parhaimmat. Hyvät työolot ja keskinäinen luottamus antavat hyvät edellytykset yhdessä tekemiselle ja sopimiselle.

Työ- ja elinkeinoministeriö seuraa vuosittain Työolobarometrilla suomalaisen työelämän laatua ja kehittymistä. Suomen Yrittäjät tarkasteli Työolobarometriin vastanneiden yksityisen sektorin palkansaajien vastaukset yrityskokoluokittain: alle 10 työntekijän mikroyritykset, 10 – 49 työntekijän pienyritykset, 50 – 249 työntekijän keskisuuret yrityksen ja vähintään 250 työntekijän suuryritykset.

Vastauksissa korostui viisi kiinnostavaa kulmaa:

  1. Pienimmillä työpaikoilla on paras luottamus työntekijöiden ja työnantajan kesken. 87,6 prosenttia vastaajista alle 10 henkilön yrityksissä kokee, että työntekijöiden ja johdon väliset suhteet ovat avoimet ja luottamukselliset.
  2. Myös tietojen välittäminen työpaikalla on sitä avoimempaa, mitä pienempi yritys on kyseessä. Näin vastasi 78 prosenttia mikroyritysten työntekijöistä.
  3. Tasapuolisen kohtelun kokemus on paras pienimmissä yrityksissä. 85,4 prosenttia mikroyritysten työntekijöistä kertoi kokevansa näin.
  4. Pienillä alle 50 henkilön työpaikoilla työntekijät ovat varmimpia työpaikkansa säilymisestä, ja niissä työvoiman tarpeen vaihtelussa käytetään vähiten vuokratyöntekijöitä. Vähiten vuokratyöntekijöitä on mikroyrityksissä.
  5. Pienissä yrityksissä on parhaat mahdollisuudet osallistua työpaikan kehittämiseen. Puhutaan massoista – valtaosa Suomen yrityksistä pieniä. Pieniä, alle 50 henkilöä työllistäviä yrityksiä on 98,8 prosenttia suomalaisyrityksistä. Niissä on töissä 45 prosenttia yksityisen sektorin työntekijöistä.

– Pienten yritysten hyvät työolot koskevat siis suurta joukkoa. Pienissä työpaikoissa on luottamusta ja tietoa yrityksen asioista, jota tarvitaan työpaikkasopimisessa, selvityksen tehnyt asiantuntija Albert Mäkelä huomauttaa.

Valtiovallan tehtävänä on johdonmukaisesti parantaa yritysten toimintaedellytyksiä, sillä ilman kasvavia ja työllistäviä yrityksiä Suomi ei pärjää.

– Erityisesti työmarkkinoiden rakenneuudistukset ovat jääneet lähtötelineisiin. Eduskuntavaaleissa valittavien päättäjien kannattaa edistää niitä, jos halutaan nostaa Suomen työllisyysastetta, Janne Makkula sanoo.

Katso myös

Julkisyhteisöjen velka 75,8 % suhteessa bruttokansantuotteeseen

Tilastokeskuksen Eurostatille raportoimien ennakkotietojen mukaan julkisyhteisöjen alijäämä oli 2,7 % suhteessa bruttokansantuotteeseen vuonna 2023. Alijäämä …

Tilaa vastaukset kommenttiisi
Lähetä muistutus
guest
0 Kommenttia
Inline Feedbacks
Näytä kaikki kommentit
0
Mitä mieltä olet? Kirjoita kommentti !x