Tanssitapa heijastaa persoonallisuuttasi

Vaikka lukemattomat inspiroivat meemit, t-paidat ja kahvimukit jatkuvasti patistavat meitä ”tanssimaan kuin kukaan ei katsoisi” niin maalaisjärki huomauttaa, että valtaosa tanssimisesta tapahtuu yhdessä muiden tanssivien ihmisten kanssa.

Tanssitapasi heijastaa persoonallisuutta ja tunnetilaasi – piditpä kuulemastasi musiikista tai et. Kuinka omiin liikkeisiisi vaikuttaa, jos tanssitkin jonkun muun kuin peilikuvasi kanssa. Kuinka tanssimme, kun tiedämme jonkun katsovan?

Emily Carlson selvitti väitöstutkimuksessaan, kuinka yksilölliset erot ja sosiaalinen konteksti vaikuttavat musiikin aiheuttamaan liikkumiseen.

– Minua kiehtoivat aiemmat tutkimukset, jotka keskittyivät tarkastelemaan vain yhtä ihmistä kerrallaan. Halusin tähdätä korkeammalle ja siksipä hyödynsin liikkeenkaappaustekniikkaa. Sen avulla sain kerättyä yhtäaikaisesti jopa neljän tanssijan liiketiedot koko vartalon alueelta, Carlson kertoo.

Carlson vertaili, kuinka erilaiset tanssipartnerit vaikuttivat koehenkilöiden liikkumiseen. Hän sai selville, että sellaiset tanssijat muuttivat herkemmin omaa liikkumistaan partnerinsa mukaan, jotka ilmoittivat olevansa empaattisia ihmisiä.

– Vähemmän empaattiset tanssijat vaihtelivat liikettään niukemmin. Partnerin liikkeisiin sopeutuminen liitetään myös sovinnollisuuteen, joka on yksi niin sanotuista viidestä isosta personallisuuspiirteestä. Tämä ilmenee erityisesti naisilla. Empatia puolestaan vaikuttaa enemmän miesten tanssiliikkeisiin.

Osallistujia pyydettiin myös katsomaan animoituja tanssipareja ja arvioimaan, missä määrin niiden välillä oli vuorovaikutusta. Sellaisia pareja, jotka ainoastaan liikehtivät samalla tavalla, ei aina pidetty vuorovaikutteisina.

– Tanssijoiden täytyi ilmaista aikeensa olla vuorovaikutuksessa eleillä ja vartalon asennolla ja näyttää, että yhdessä tanssiminen on muutakin kuin saman rytmin tahdissa liikkumista, Carlson selventää.

Nämä löydökset ovat vain jäävuoren huippu. Jo nyt hänen keräämäänsä dataan sovelletaan kehittyneempiä analyysitekniikoita. Niiden avulla voidaan havainnollistaa kahden vapaasti liikkuvan tanssijan monimutkaista vuorovaikutusta.

Carlson toivoo, että voi käyttää näitä tutkimustekniikoita sen selvittämisessä, kuinka musiikkia ja liikettä voidaan hyödyntää terapeuttisina apuvälineinä sellaisten henkilöiden auttamiseksi, jotka kärsivät sosiaalista toimintaa heikentävistä häiriöistä. Näihin lukeutuvat esimerkiksi autismikirjon häiriöt ja monet psykiatriset sairaudet.

– Musiikki ja tanssi kuuluvat perustavalaatuisesti ihmisyyteen. Sen vuoksi ne tuovat tehokkaasti ihmiset yhteen. Ja se on jotain, mitä tarvitaan lisää, Carlson tiivistää.

Katso myös

Nikotiinipussien makuja ei pidä tehdä tehtaiden etujen mukaan

Uusi nikotiinipusseja koskeva lakiesitys tulee tehdä kansanterveyden ehdoilla eikä nikotiinipussitehtaiden etuja ajatellen. Jos hallitus todella …