Voimaharjoittelu kehittää jokaista

Voimaharjoitteluun liittyvistä yksilöllisistä eroista puhutaan paljon. Osa ihmisistä näyttää kehittyvän nopeasti ja toisten on ajateltu olevan niin sanottuja heikkoja vastaajia tai jopa ei-vastaajia harjoittelulle.

Tutkimustulosten perusteella kaikki 71 tutkittavaa kehittyivät vähintään yhdellä fyysisellä osa-alueella. Yhtäkään henkilöä ei havaittu, joka olisi reagoinut heikosti kaikkiin mitattuihin muuttujiin. Henkilöt, jotka näyttivät olevan heikkoja vastaajia yhdessä ominaisuudessa, osoittivat usein selvää kehitystä toisessa.

– Emme löytäneet yhtäkään henkilöä, joka ei olisi reagoinut voimaharjoitteluun lainkaan. Tulokset osoittavat, että kehittymisen arviointi riippuu voimakkaasti siitä, mitä ominaisuutta mitataan ja milloin mittaukset tehdään, liikuntatieteiden maisteri Aapo Räntilä kertoo väitöstutkimuksestaan.

Tutkimuksessa havaittiin myös, että yksilölliset harjoitusvasteet olivat hyvin toistettavia. Kun sama voimaharjoitteluinterventio toteutettiin uudelleen harjoittelutauon jälkeen, henkilöt kehittyivät pääosin samansuuntaisesti kuin ensimmäisellä kerralla.

– Tämä viittaa siihen, että erot harjoitusvasteissa ovat todellisia fysiologisia ilmiöitä eivätkä pelkästään mittausvirheen tai satunnaisen vaihtelun seurausta, Räntilä sanoo.

Tutkimuksessa tunnistettiin myös 20 yksilöä, jotka vastasivat harjoitteluun poikkeuksellisen voimakkaasti. Näiden vasteiden mekanismeja tunnetaan heikosti, ja tulevaisuudessa tulisi kehittää strategioita niiden toistettavuuden selvittämiseksi eri tutkimusasetelmissa.

Tulokset korostavat tarvetta siirtyä keskiarvoihin perustuvasta ajattelusta kohti yksilölähtöisempää harjoittelun suunnittelua. Tutkimus tarjoaa uutta tietoa siitä, miksi ihmiset reagoivat voimaharjoitteluun eri tavoin. Harjoittelua voidaan muokata vastaamaan yksilöllistä rasitusta, joka parantaa harjoittelun tehokkuutta, turvallisuutta ja pitkäaikaista sitoutumista niin urheilussa kuin terveyden edistämisessä.