Suomen COVID-19 rokotestrategia päätetty

Pandemian varautumissuunnitelman mukaan Suomen väestö suojataan rokottamalla, kun tehokas ja turvallinen rokote on saatavilla. Rokottamisella pyritään vähentämään tautitaakkaa, estämään kuolemia ja eliniän menetystä sekä turvaamaan terveydenhuollon kantokykyä.

Rokotteita tullaan tarjoamaan ilmaiseksi kaikille halukkaille, joilla ei ole terveydellistä estettä rokotteen ottamiselle. Rokotusstrategia on valmisteltu Sosiaali- ja terveysministeriössä lääketieteellisin perustein, asiantuntijoita kuullen ja näyttöön perustuen. Covid-19-rokotteita ei saada samanaikaisesti kaikille. Siksi on etukäteen syytä määrittää pääperiaatteet, joiden mukaan ihmiset rokotetaan. Lopulliset päätökset voidaan tehdä, kun toimiva rokote on saatavilla ja sillä on myyntilupa.

Rokotehankintaa on valmisteltu niin, että kaikki saavat rokotteen halutessaan. Suomi on liittynyt EU -maiden yhteishankintamekanismiin, jonka kautta Suomella on mahdollisuus hankkia useiden eri valmistajien rokotteita. Käytettävät valmisteet, niiden tilausmäärä ja toimitusaikataulu tarkentuvat vähitellen. Tutkimusten alustavien tulosten perusteella kolmen ensimmäisen rokotevalmisteen suojateho on hyvä. Neljä valmistajaa on jo luovuttanut prekliinisiä ja kliinisiä tietoja EU:n lääkeviranomaiselle EMAlle rullaavaa myyntilupa-arviointia varten. Päätöksiä saataneen jo lähiviikkoina.

Koronarokotusten kohderyhmät

Rokotusten kohderyhmiä tulee tarkastella lääketieteellisen riskinarvion perusteella. Rokotetta tarjotaan ensimmäiseksi seuraaville ryhmille:

• koronapotilaita hoitavalle sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstölle
• hoivakotien henkilöstölle
• ikääntyneille henkilöille
• henkilöille, joilla on vakavalle koronavirustaudille altistavia sairauksia lääketieteellisin perustein.

Koska eri rokoteaihioiden myyntilupahakemusten arviointi on vasta käynnistynyt, eri ryhmiä koskevista käyttöaiheista tai käytön rajoitteista ei ole tarkempaa tietoa. Nyt valmistuvat tutkimukset on valtaosin tehty työikäisessä aikuisväestössä sekä yli 65-vuotiailla. Rokotteiden antaminen lapsille edellyttää heille tehtävien tutkimusten valmistumista, mikä lienee ajankohtaista myöhemmin vuoden 2021 aikana.

Suomen rokotehankinta

EU komissio on tehnyt jäsenvaltioiden puolesta yksittäisten rokotevalmistajien kanssa ennakkohankintasopimuksia, joilla ostetaan tai varataan oikeus ostaa rokoteannoksia. Tehdyt sopimukset ovat komission ja lääkeyrityksen välisiä. Komissio on neuvotellut sopimuksen kuuden eri rokotteen osalta.

1. AstraZeneca: 300 miljoonaa annosta
2. Sanofi-GSK: 300 miljoonan annoksen hankintaoikeussopimus
3. Johnson & Johnson: 200 miljoonaa annosta
4. Biontech-Pfizer: 200 miljoonaa annosta
5. Curevac: 225 miljoonaa annosta
6. Moderna: 80 miljoonaa annosta

Mainittujen annosmäärien lisäksi sopimuksiin liittyy optioita, joista päätetään myöhemmin.

Suomi saa muiden EU-maiden tapaan väkilukuun perustuvan (pro rata-) osuuden kunkin sopimuksen mukaisesta EU:n yhteishankinnan kokonaismäärästä. Suomen väkilukuun perustuva osuus on 1,23 prosenttia. Toimituserien suuruuteen ja toimitusten aikatauluun liittyvät tiedot ovat komission neuvottelemien sopimusten perusteella salassa pidettäviä.

Suomi on mukana EU komission neuvottelemissa sopimuksissa saadakseen eri teknologisia ratkaisuja hyödyntäviä rokotteita. Sopimuksissa on tällä hetkellä kolmea eri rokotetyyppiä: adenovirusvektorirokotetta, mRNA-rokotetta sekä adjuvanttia sisältävää rokotetta, joka tehostaa immuunivasteen syntyä erityisesti ikäihmisillä.

Julkisuudessa olevien tietojen mukaan EU:ssa myyntilupia odotetaan nopeimmillaan jopa kuluvan vuoden aikana. Lääkealan turvallisuus ja kehittämiskeskus, Fimea, osallistuu rokotteiden myyntilupien arviointiin ja markkinoilla olevien rokotteiden jälkivalvontaan. Rokotusten toimeenpanosta voidaan lopullisesti päättää kunkin rokotteen myyntiluvan jälkeen, kun tiedetään, mille väestö- ja ikäryhmälle rokote myyntiluvan mukaan soveltuu, kuinka monta annosta tarvitaan ja millä aikavälillä sekä milloin rokotteet saapuvat Suomeen.

Rokotukset pyritään aloittamaan mahdollisimman pikaisesti

Tämän hetkisen arvion mukaan koronarokotukset voitaisiin aloittaa sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön rokotuksilla tammikuun 2021 aikana, mikäli Euroopan unionin komissio myöntää jollekin Euroopan lääkeviraston arviossa olevalle ja Suomeen hankittavalle rokotteelle myyntiluvan joulukuun 2020 lopulla. Todennäköisesti ensimmäiseksi käyttöön tulisi BioNTech-Pfizer –yritysten rokote, joka vaatii erityisiä kylmäketjujärjestelyjä, ja jonka jakelu pienempiin terveydenhuollon yksiköihin on hankalaa. Rokote edellyttää kahden annoksen antamista kolmen viikon välein riittävän vasteen aikaansaamiseksi.

Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön rokotukset voitaisiin toteuttaa pääosin helmi-maaliskuuhun 2021 mennessä, jonka jälkeen tai samanaikaisesti rokotukset voidaan laajentaa seuraaviin kohderyhmiin. On mahdollista, että tuossa vaiheessa käytössä olisi jo muitakin rokotevalmisteita, jotka soveltuvat kuljetuksen ja säilytyksen suhteen paremmin käytettäväksi väestön yleisiin rokotuksiin perusterveydenhuollossa.

Ikääntyneiden ja terveydentilansa johdosta vakavalle koronavirustaudille alttiiden henkilöiden tarkempi rokotusjärjestys sekä muun väestön rokotusten toteutuksen aikataulu määritetään alkuvuoden aikana, kun useampi rokotevalmiste on saanut myyntiluvan ja luvan ehdot eri valmisteiden osalta ovat tiedossa. Arviota tarkennetaan kertyvän tutkimustiedon ja myyntilupatietojen mukaan kevään 2021 aikana.

Rokotusten järjestäminen kunnissa ja sairaanhoitopiireissä

Kunnat ovat vastuussa rokotusten järjestämisestä alueellaan. Ne voivat tehdä yhteistyötä keskenään ja sairaanhoitopiirin kanssa, mistä on hyötyä esimerkiksi rokotteiden logistiikassa. Käytännön rokottamisessa kunnat voivat tehdä yhteistyötä paikallisten toimijoiden kuten työterveyshuoltoyksiköiden ja yksityisen sektorin kanssa.

Sairaanhoitopiirit koordinoivat sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten käytännön rokotusjärjestelyjä alueellaan. Erityistä kylmävarastointia vaativan rokotteen käyttö tulee suunnitella hävikki minimoiden siten, että kuljetusyksikköä kohden mahdollisimman monta henkilöä voidaan rokottaa niiden viiden päivän aikana, jonka rokote-erä säilyy jääkaappilämpötilassa. Käytännössä rokotuksia tulisi järjestää riittävän suurissa julkisen terveydenhuollon yksiköissä, tai niiden ohjaamana suurissa työterveyshuollon yksiköissä. Kahden rokoteannoksen välinen tiukka aikaraja edellyttää järjestelyjä, joilla varmistetaan riittävästi rokotteita kunkin jo ensimmäisen rokoteannoksen saaneen henkilön toisen rokoteannoksen antamiseksi. THL on antanut ja ohjaa erikseen rokote-erien toimitusta, säilytystä ja kuljetusta koskevia ohjeita sairaanhoitopiirien lääkejakelukeskuksille. Kylmävarastointiin liittyy työturvallisuusriskejä, joiden vuoksi niiden käyttö edellyttää erityisiä ohjeita.

Rokotustoiminta tulee suunnitella siten, että rokotustiedot siirtyvät ajantasaisesti THL:n valtakunnalliseen rokotusrekisteriin, jonka avulla seurataan rokotusten toteutumista, tehokkuutta ja turvallisuutta.

EU:n kansainvälinen rokotesolidaarisuus

EU-jäsenmaat ja komissio ovat sitoutuneet vahvasti solidaarisuuteen pandemian hoidossa tarvittavien lääkkeiden, rokotteiden ja diagnostiikan jakamiseen yhdenvertaisesti. Komission aloitteesta perustetun yhteistyöhankeen ACT Acceleratorin rokotteiden hankkimista ja jakamista organisoivaan COVAX:iin liityttiin Team Europena ja EU:n rahoitus on tähän mennessä noussut 870 miljoonaan euroon (Suomen tuki 2 MEUR). Ranska ja komissio ovat tekemässä ehdotusta myös EU:n hankkimien rokotteiden lahjoittamisesta kolmansille maille, erityisesti COVAX:in kautta, noudattaen WHO:n laatimaa oikeudenmukaista allokaatiota ja huomioiden myös humanitääriset ja EU:n naapurimaiden tarpeet. Ratkaisuksi esitetään yhteistä rokotepoolia, johon kaikki jäsenmaat sitoutuisivat, esimerkiksi viiden prosentin osuudella.

Pandemian hillitsemiseksi ja EU:n omankin terveysturvallisuuden kannalta on tärkeää, että kaikki maat saavat rokotteita yhdenvertaisesti heti kun niitä on saatavilla. Käytännön järjestelyistä, vastuukysymyksistä ja rahoituksesta käydään neuvotteluita rokotetuottajien ja kansainvälisten järjestöjen kanssa.