Extralehdet Extralehdet
Autoalan ennusteiden mukaan nykykehityksellä autokannassa on vuonna 2030 hieman alle 800 000 ladattavaa henkilöautoa. Näistä täyssähköisiä on noin 500 000.
Sähköistymisen eteneminen hidastuu tänä vuonna ja kasvaa vielä lähivuosina maltillisesti, mutta nopeutuu vuosikymmenen toisella puolikkaalla. Hidastumisen taustalla on talouden matalasuhdanne ja korkeat korot, jotka vähentävät erityisesti kotitalouksien mahdollisuuksia uusia autojaan.
Ladattavien autojen osuuden henkilöautokannasta arvioidaan vuonna 2030 kasvavan noin 27 prosenttiin ja täyssähköautojen noin 18 prosenttiin. Henkilöautokannassa on tällä hetkellä noin 240 000 ladattavaa henkilöautoa, joista noin 94 000 on täyssähköautoja ja noin 150 000 on ladattavia hybridejä. Noin 3,6 prosenttia autokannasta on täyssähköisiä ja ladattavien hybridien osuus on noin 4,9 prosenttia.
Pisimmällä autokannan sähköistymiskehityksessä on Norja, jossa täyssähköautojen osuus kannasta oli viime vuoden lopussa jo noin neljännes. Suomessa vastaava osuus saavutetaan autokantaennusteen mukaan vuonna 2032.
– Täyssähköautojen osuus on kasvamassa vuoteen 2030 mennessä lähes viidennekseen henkilöautokannasta. Sähköistymistä edistävät lähivuosina ennen kaikkea sähköauton edulliset käyttökustannukset, kehittyvä latausverkosto, käytettyjen sähköautojen markkinoiden kasvu ja monipuolistuva sähköautojen tarjonta sekä yritysten vastuullisuuteen liittyvät vaatimukset ja sitoumukset, jotka suosivat vähäpäästöisiä ajoneuvoja, kertoo toimitusjohtaja Tero Lausala Autoalan Keskusliitosta.
Sähköistyminen vähentää tehokkaasti päästöjä ja fossiilisten polttoaineiden kulutusta, sillä uusilla autoilla ajetaan enemmän kuin vanhemmilla autoilla. Sähköistymisen edetessä lähes 30 prosenttia henkilöautojen ajokilometreistä ajetaan sähköisesti vuonna 2030.
Vaikka henkilöautokannan sähköistyminen vähentää merkittävästi liikenteen päästöjä, se ei yksin riitä liikenteen päästövähennystavoitteiden saavuttamiseen. Liikenteen päästöjä on tavoitteena vähentää 50 prosentilla vuoteen 2030 mennessä vuoden 2005 tasoon nähden. Päästövähennystavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan lisäksi muun muassa uusiutuvien polttoaineiden ja synteettisten hiilineutraalien polttoaineiden osuuden lisäämistä.
Verokannuste nopeuttaa sähköistymistä
Ladattavien autojen määrä on vuoden 2030 ennusteessa hieman suurempi kuin viime vuonna laaditussa ennusteessa, sillä ennusteeseen on kuvattu hallituksen kehysriihessään linjaama päätös täyssähköisten työsuhdeautojen verokannusten jatkumisesta vuosina 2026–2029.
– Hallituksen kehysriihessä tekemä linjaus on erittäin tärkeä, sillä sähköistyminen olisi ilman verokannusteen jatkoa hidastunut selvästi aiempaan ennusteeseen nähden. Vuosina 2024–2030 kannuste lisää täyssähköautojen määrää autokannassa lähes 40 000 täyssähköautolla verrattuna tilanteeseen, jossa verokannustetta ei olisi jatkettu, muistuttaa toimitusjohtaja Tero Kallio Autotuojat ja -teollisuus ry:stä.
Verokannuste on toteutettu siten, että täyssähköauton verotusarvosta vähennetään tuloverotuksessa 170 euroa kuukaudessa. Kannusteen vaikutukset valtion talouteen jäävät maltillisiksi.
Verokannusteella on ollut erittäin suuri vaikutus työsuhdeauton käyttövoiman valinnassa. Verotusarvo on yksi tärkeimmistä työsuhdeauton valintakriteereistä. Autoalan Tiedotuskeskuksen helmi-maaliskuussa teettämän tutkimuksen mukaan vain noin kolmannes täyssähköisen työsuhdeauton hankkineista olisi jatkanut tulevaisuudessakin täyssähköisellä työsuhdeautolla ajoa, mikäli verokannuste olisi päättynyt.
Polttomoottoriautoja on autokannassa vielä vuosikymmeniä
Vaikka sähköistyminen etenee autojen ensirekisteröinneissä nopeasti, muutokset autokannassa ovat hitaita. Henkilöautokannassa on vielä vuonna 2035 noin 1,6 miljoonaa polttomoottoriautoa – kymmenen vuoden kuluttua vielä hieman yli puolet autokannassa olevista autoista on bensiini- tai dieselkäyttöisiä. Käyttövoimamurroksen eteneminen vie useita vuosikymmeniä, sillä autokannan kiertoaika on yli 20 vuotta.
