TikTok on suositumpi kuin paperinen sanomalehti

Harva katsoo televisiota ilman kädessä olevaa puhelinta, joka neljännellä on ranteessa älykello, ja YouTube on paisunut lineaarisen television kokoluokkaan. Nämä muutokset ovat tapahtuneet kymmenen viime vuoden aikana, osoittaa markkinointitoimisto Dagmarin Digitaalisen median tutkimus.

– Vuonna 2013 totesimme, että tutkimustieto suomalaisten digitaalisen median käytöstä vanheni nopeammin kuin sitä oli saatavilla. Käynnistimme oman kuukausittaisen tutkimuksen, joka kertoo median ja laitteiden käytöstä. Datankeruu osoittaa, kuinka voimakkaita muutoksia on tapahtunut vain kymmenessä vuodessa, Dagmarin tutkimusjohtaja Ville Rekula sanoo.

Älykello kaikenikäisten juttu

Älypuhelin leimaa vahvasti suomalaisten laitteiden ja median käyttöä. Kun vuonna 2013 kosketusnäytöllisen älypuhelimen omisti 59 prosenttia suomalaisista, löytyy älypuhelin nykyään liki jokaiselta (94 %).

Myös älykelloista on tullut valtavirtaa. Vielä vuonna 2016 vain kolme prosenttia eli noin 110 000 kansalaisista kertoi käyttävänsä älykelloa. Nyt monia sovelluksia ja toiminnallisuuksia sisältävää älykelloa käyttää joka neljäs (26 %) eli reilusti yli miljoona henkilöä.

– Älykellon suosio tuntuu vain jatkuvan. Se ei ole mikään ihme, täyttäähän kello monta eri funktiota ja on muokattavissa omaan käyttöön sopivaksi. Älykello on kaikkien ikäluokkien juttu ja suuret ikäluokat esimerkiksi mittaavat sillä verenpainetta. Kello myös kulkee helposti mukana ranteessa, Rekula pohtii suosiota.

TikTok on myös keski-ikäisten suosiossa

Yli puolet (56 %) suomalaisista seuraa Instagram-sovellusta vähintään viikoittain. Nuorten keskuudessa kuvasovellus on erittäin suosittu, sillä 16–34-vuotiaista jopa kolme neljästä (74 %) seuraa Instagramia.

Myös TikTok on nuorten suosikki. Yli puolet (51 %) 16–34-vuotiaista seuraa TikTokia vähintään viikoittain. Keski-ikäisetkin ovat innostuneet TikTokista: sovellusta seuraa joka viides (22 %) 35–54-vuotias. Koko kansasta kanavan parissa viettää aikaa liki kolmannes (29 %). Snapchat on nuorten sovellus, jota käyttää yli puolet (56 %) 16–34-vuotiaista, kun 35–54-vuotiaista Snäppiä käyttää vain joka kymmenes (11 %).

– Somekanavien määrä on lisääntynyt kymmenessä vuodessa hurjasti. Osa on vuosien varrella kuihtunut, ja tutkimuksestammekin on poistettu pysähtyneitä. Kuka muistaa enää Kikiä? Trendinä on, että nuoret etsivät aina uusia kanavia. Kun vanhemmat ikäluokat ovat tulleet Facebookiin ja Instagramiin, ovat nuoret siirtyneet sieltä esimerkiksi TikTokiin tai BeRealiin.

YouTube ja Yle Areena suosiossa – kännykkä kädessä

Somekanavien jyrätessä lineaarisen television katselu on laskenut vuosi vuodelta. Sen paikan on ottanut kovassa kasvussa oleva YouTube, jonka käyttö on lisääntynyt kaikissa ikäryhmissä: useampi kuin kaksi kolmesta (69 %) kertoo katsoneensa YouTubea viimeisen kuukauden aikana. Moni (38 %) myös menee YouTubeen ilman aietta katsoa mitään tiettyä sisältöä. Vuonna 2015 näin toimi neljäsosa (26 %) suomalaisista.

Yle Areena on kaikkien ikäluokkien suosikki. Noin kaksi kolmesta (64 %) seuraa sitä kuukausittain. Yle Areenan käyttö on kasvanut kaikissa ikäryhmissä viimeisten kahdeksan vuoden aikana.

Kaikkien striimauspalveluiden käyttö vain kasvaa eri ikäluokkien keskuudessa, kun palvelut laajentavat tarjontaansa. Ja kun ennen katsottiin tiettyä ohjelmaa tai uutisia intensiivisesti keskittyen, on älypuhelin nykyään osa katsomiskokemusta. Kaksi kolmesta (68 %) käyttää puhelinta samaan aikaan televisiota katsoessaan, kun kymmenen vuotta sitten niin toimi vain joka neljäs (25 %).

– Nykyään joka kolmas suomalainen (31 %) avaa somekanavat halutessaan viihdettä. Vuonna 2015 näin teki vain joka viides (20 %). Kasvu on ollut voimakasta etenkin keski-ikäisillä, Rekula sanoo.

Nuoret sukkuloivat, ei-diginatiiveilla tiukempi kontrolli

Paperinen sanomalehti on nykyään yhä harvemman arkipäivää. Kun kymmenen vuotta sitten hieman vajaa puolet (44 %) suomalaisista seurasi maksullisia sanomalehtiä paperiversioina vähintään muutaman kerran viikossa, tarttuu printtiin enää joka viides (20 %).

Printin laskusta huolimatta sanomalehden sisältö kiinnostaa jopa aiempaa enemmän: kymmenen vuotta sitten joka viides (21 %) suomalainen seurasi sanomalehtiä mobiilisovelluksesta vähintään muutaman kerran viikossa, mutta nyt uutisia seuraa joka kolmas (34 %).

Kuunteleminen on kasvussa kaikissa ikäluokissa. Podcasteja kuuntelee monta kertaa viikossa hieman yli joka viides (22 %). Kolme vuotta sitten podcasteja kuunteli hieman useampi kuin joka kymmenes (13 %).

– Nuoret ovat iäkkäämpiä avoimempia kuluttamaan eri medioita ja muotoja. Niillä, jotka muistavat ajan ennen digiä, on voimakkaampi kontrolli: he kuluttavat samaa perinteistä ja hyväksi havaitsemaansa mediaa. Nuoret sen sijaan sukkuloivat esimerkiksi TikTokin kautta eri kanaviin sisältöjen ja uutisten pariin. He eivät edes mieti kuluttavansa jonkin tietyn brändin sisältöä. Toki tutkimuksen kymmenen vuoden trendistä näkyy, että kaikilla suunta on tämä, mutta muutosvauhdissa eri ikäluokkien välillä on paljon eroja, Rekula sanoo.

Katso myös

Valtioneuvoston periaatepäätös ennaltaehkäisee radikalisoitumista ja ekstremismiä

Valtioneuvosto antoi torstaina 11. heinäkuuta periaatepäätöksen toimenpideohjelmasta, jolla ennaltaehkäistään ja torjutaan väkivaltaista radikalisoitumista ja väkivaltaista …

Tilaa vastaukset kommenttiisi
Lähetä muistutus
guest
0 Kommenttia
Inline Feedbacks
Näytä kaikki kommentit
0
Mitä mieltä olet? Kirjoita kommentti !x