keskiviikko , lokakuu 9 2019
Uutisotsikot
Koti / Ajankohtaista / Siipikarjanlihan kulutus kasvoi – maidon juonti väheni edelleen

Siipikarjanlihan kulutus kasvoi – maidon juonti väheni edelleen

Suomalaiset kuluttivat viime vuonna keskimäärin 155 kiloa nestemäisiä maitotuotteita, 81 kiloa lihaa, 12 kiloa kananmunia, 79 kiloa viljaa, 65 kiloa hedelmiä ja 64 kiloa vihanneksia. Kypsänä syöty liha on noin 50 prosenttia ilmoitetusta luullisen lihan määrästä.

Viljan kokonaiskulutus oli 79 kiloa henkeä kohti. Vähennystä edelliseen vuoteen oli kilon verran. Kauraa kului saman verran kuin vuonna 2017 eli 7,3 kiloa henkeä kohti. Myös riisin kulutus pysyi ennallaan ollen kuusi kiloa. Vehnää käytettiin suurin piirtein saman verran kuin edellisvuonna, rukiin kulutus laski lievästi. Vehnän kulutus oli 44,6 ja rukiin 15,3 kiloa. Tiedot ilmenevät Luonnonvarakeskuksen (Luke) ravintotaseen ennakkotiedoista.

Lihan kokonaiskulutus sisältää myös riistan ja syötävät elimet. Lihan kulutusmäärät ilmoitetaan luullisena eli ruholihana. Luullisesta lihasta on luutonta 80 prosenttia. Lisäksi kypsennyshävikki vaihtelee 10–30 prosentin välillä tuotteesta riippuen. Syöty liha on noin 50 prosenttia luullisen lihan määrästä.

Siipikarjanlihan kulutus jatkoi kasvuaan

Lihan kokonaiskulutus pysyi suunnilleen samana kuin kahtena edellisenäkin vuonna, 81 kilossa henkeä kohti, kun mukaan on laskettu myös riista ja syötävät elimet.

Siipikarjanlihan kulutuksen kasvu on jatkunut jo yli kymmenen vuotta, mutta viime vuonna kasvu oli maltillisempaa kuin aiemmin. Sen kulutus oli 25,6 kiloa henkeä kohti, kasvua melkein kolme prosenttia vuodesta 2017, kun sianlihan vastaavasti laski saman verran. Sianlihan kulutus on laskenut jo kolmen vuoden ajan. Naudanlihaa syötiin viime vuonna keskimäärin 19,3 ja sianlihaa 32,5 kiloa henkeä kohti.

Maidon juonti väheni edelleen

Maidon kulutus väheni vuonna 2018 lähes viisi prosenttia verrattuna edellisvuoteen. Rasvattoman maidon kulutus väheni melkein yhdeksän ja kevytmaidon noin kolme prosenttia. Täysmaitoa kulutettiin melkein saman verran kuin edellisenä vuonna. Kaikkiaan maitoa juotiin viime vuonna henkeä kohti keskimäärin noin 107 litraa, josta rasvatonta maitoa oli lähes kolmannes, kevytmaitoa 57 prosenttia ja täysmaitoa reilut kymmenen prosenttia.

Keskimäärin maitotuotteiden kulutus joko laski hieman tai pysyi ennallaan.  Jogurttia syötiin edellisvuoden malliin. Piimän ja viilin kulutus väheni 4–5 prosenttia. Muiden maitopohjaisten tuoretuotteiden, kuten maustettujen rahkojen, kulutus kasvoi.  Nestemäisiä maitotuotteita käytettiin vuonna 2018 kaikkiaan 155 kiloa henkeä kohti eli noin kolme prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna.

Juuston kulutus pysyi suunnilleen ennallaan noin 26 kilossa. Myös voita kulutettiin saman verran kuin edellisenä vuonna, 3,5 kiloa. Kananmunia syötiin viime vuonnakin lähes 12 kiloa henkeä kohti.

Sitrushedelmien kulutus kasvoi hieman

Sitrushedelmien kulutus kääntyi jälleen nousuun, ja oli noin 14 kiloa henkeä kohti. Muiden tuoreiden hedelmien kulutus laski hieman ja oli viime vuonna 45 kiloa henkeä kohti. Hedelmäsäilykkeitä ja kuivattuja hedelmiä syötiin yhteensä vajaa seitsemän kiloa. Vihannesten kulutus oli suunnilleen sama kuin edellisenä vuonna. Tuoreita vihanneksia käytettiin arviolta 64 kiloa henkeä kohti. Määrä sisältää myös mahdollisen hävikin.

Tilastojen taustaa

Elintarvikkeiden kulutusmäärät perustuvat Luken ravintotasetilastoon, joka on yhteenveto Suomen tärkeimpien elintarvikeryhmien tuotannosta, kotimaisesta käytöstä ja kulutuksesta. Taseessa lasketaan yli 60 tuotteesta koti­mainen käyttö tuotannon, varaston muutoksen, viennin ja tuonnin perusteella. Kotimainen käyttö jakautuu edelleen eri käyttötarkoituksiin: eläinrehuksi, siemenkäyttöön, teollisuuden raaka-aineiksi sekä ruoka­käyttöön. Elintarvikkeiden kulutusluvut saadaan jakamalla ruokakäyttö vuoden keskimääräisellä väkiluvulla.

Tiettyjen tuotteiden, kuten vihannesten, kulutusluvut ovat tällä tilastointimenetelmällä vain suuntaa antavia. Ne kuvaavat enemmänkin kulutukseen tarjolla ollutta määrää kuin toteutunutta kulutusta, koska muun muassa varastotappioiden ja muun hävikin määrää ei ole saatavissa ja ne sisältyvät tällöin kulutusmääriin.

Katso myös

Kosketusnäytöllä kirjoitetaan entistä nopeammin

Ero perinteisellä näppäimistöllä ja kosketusnäytöllä kirjoittavien nopeudessa on kutistunut monesta syystä. Yksi niistä on älypuhelin …

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *