Extralehdet Extralehdet
Mikä ajaa saunaan monta kertaa viikossa, mitä siellä tehdään ja mikä on olotila saunomisen jälkeen. Mökkeily ja saunominen kuuluvat yhteen lähes poikkeuksetta.
Aamusauna ei kuulu suomalaiseen saunaperinteeseen, harva innostuu saunomaan heti herättyään. Digitalisaatio ei ole onnistunut murtautumaan saunaan. Siellä ei someteta eikä siellä muutoinkaan tarvita digitaalisia virikkeitä.
Saunominen kuuluu mökkielämään kiinteästi. Mökkeilyn yhteydessä suomalaisista saunoo 82 prosenttia. Saunasta uimaan haluaa yli 70 prosenttia. Perinteinen lauantaisauna ja pyhien yhteydessä saunominen pitää vahvasti pintansa. Yli 60 prosentille sauna kuuluu viikonlopun ja juhlapyhien perinteeseen. Samainen määrä käyttää saunaa rentoutumiseen liikunnan jälkeen ja silloin kun lihakset ovat jumissa, selviää kyselytutkimuksesta.
– Saunamaailma on muuttunut melkoisesti entisistä ajoista, jolloin saunassa synnytettiin, valmistettiin mallasta ja savustettiin lihaa. Nyt haetaan nautintoa ja rentoutumista. Saunasta on tullut yksi tärkeimmistä mukavuusvyöhykkeistä kiireisen elämän keskellä, pohtii markkinointijohtaja Timo Huhtamäki.
– RTS:n uusimman tutkimuksen mukaan lähes 4 miljoonaa suomalaista harrastaa mökkeilyä. Kun näistä reilusti yli 3 miljoonaa (82 %) saunoo, niin voidaan todeta, että sauna jos mikä on Suomi-identiteetin ydin, Huhtamäki jatkaa.
Digitalisaatio ei pääse saunaan
Älypuhelin ei kuulu saunaan. Totaalisen kiellon älypuhelimen käytölle saunassa antaa 84 prosenttia suomalaisista. Myöskään musiikkiesitykset eivät innosta saunojia, 73 prosenttia sanoo saunamusiikille ei kiitos. Television katselua harrastetaan muualla kuin löylyssä, 84 prosentille vastaajista se on turha kapistus saunan yhteydessä.
– Suomalaisista 75 prosentilla on älypuhelin käytössään. On kuitenkin vielä yksi paikka, johon tuota käteen lähes kiinni kasvanutta vempainta ei oteta mukaan. Suurin osa rentoutuu ja nauttii hiljaisuudesta saunassa. Kyselymme mukaan joka toinen myös mielellään keskustelee, mutta siis kasvotusten eikä virtuaalisesti, Huhtamäki toteaa.
Suomalainen saunakansa löytää löylyille monta muutakin käyttötarkoitusta. Romantiikan virittelyyn saunaa käyttää joka kolmas. Naisista kolmannes tekee saunassa kauneudenhoitoon liittyviä asioita. Sen sijaan syöminen ei kuulu saunan sisälle, vain joka kymmenes syö saunoessa.
Sauna on yksi suurimmista onnellisuuden lähteistä. Vastaajista 82 prosenttia kertoo olevansa onnellinen nimenomaan saunomisen jälkeen. Lähes kaikki saunojat kertovat, että sauna tuottaa rennon ja levollisen olon.
Kyselyyn vastasi 1029 suomalaista.
