Extralehdet Extralehdet
Kun ensimmäiset liikkumisrajoitukset tulivat voimaan, Alkossa nähtiin myyntipiikki. Erityisesti kävivät kaupaksi laatikkoviinit. Myöhemmin nähdään tarkemmin miten poikkeuksellinen tilanne vaikutti alkoholin kokonaiskulutukseen. Pahimmillaan koronaepidemian jälkeen nähdään piikki päihderiippuvuuden yleistymisenä ja mielenterveysongelmien kasvuna.
Yli puolen miljoonan henkilön alkoholinkulutus on yli riskirajan. Nyt on vaarana, että riskikulutus kasvaa edelleen. Lipsuminen suurkulutuksen puolelle on mahdollista, kun stressi kasvaa, kotoa ei voi liikkua juuri mihinkään ja normaalit sosiaaliset pidäkkeet höllentyvät.
– Jos alkoholin kanssa on ongelmia, stressaava tilanne voi keikauttaa kulutuksen yli normaalien rajojen. Esimerkiksi se, että monet tekevät etätöitä, heikentää juomisen sosiaalisia pidäkkeitä. Työpaikalle ei voi mennä hengitys viinalle haisten, mutta videopalavereissa se ei tule ilmi, psykiatri Antti-Jussi Ämmälä sanoo.
Poikkeusoloissa ja kotiin eristettynä kulutustavat voivat muuttua, koska arjen rakenteet ja omalle elämälle asetetut normaalit rajat eivät ole voimassa.
– Monet käyttävät enemmän alkoholia lomien ja viikonloppujen aikana. Kun arkirutiinit murtuvat, osa ihmisistä voi alkaa elää kuin jatkuvaa viikonloppua myös alkoholin kulutuksen suhteen, päihdelääketieteen ylilääkäri Harri Seppälä kertoo.
Hän on huolissaan erityisesti pidemmän aikajakson riskeistä. Moni voi etsiä hetken helpotusta alkoholista, kun poikkeustila jatkuu viikkoja tai kuukausia ja esimerkiksi taloudelliset huolet rysähtävät täysillä ihmisten niskaan. Erityisen huolissaan Seppälä on lapsista, joille koti ei näissä oloissa ole välttämättä turvallinen paikka.
– Epidemia on erityishaaste jo ennestään kuormittuneelle lastensuojelulle ja tietysti yleisemmin päihde- ja mielenterveystyölle, Seppälä täsmentää.
Liikunta ja lähimmäisistä välittäminen ehkäisevät ongelmia
Moni hakee stressaavassa tilanteessa hetkellistä rentoutusta muutamasta lasillisesta. Se heikentää heti unen laatua. Jos viinilasillisia tai olutta alkaa kulua päivittäin, alkoholin terveyshaitat kumuloituvat nopeasti.
– Jokainen voi tarkkailla omaa käytöstään rehellisesti ja miettiä muita vaihtoehtoja rentoutumiselle. Liikunta on hyvä lääke myös silloin, kun seinät alkavat kaatua päälle, Antti-Jussi Ämmälä sanoo.
Jos mielenterveys on jo ennen poikkeusaikoja ollut lujilla, karanteeni ja sen aiheuttamat muutokset arjessa voivat pahentaa oireita. Moni kokee myös ensimmäistä kertaa elämässään kuolemanpelkoa, ja poikkeusolot aiheuttavat ahdistusta kaikenikäisissä ihmisissä. Tällöin aito välittäminen ja yhteydenpito läheisiin on erityisen tärkeää.
– Vaikka elämme kovia aikoja, voi tästä seurata jotain hyvääkin. Ehkä näemme nyt uudenlaisen yhteisöllisyyden nousun ja opimme uudelleen katsomaan vähän enemmän lähimmäistemme perään, Harri Seppälä sanoo.
Hän muistuttaa myös esimiehiä kiinnittämään huomiota työkykyjohtamiseen, jotta työntekijät eivät jäisi yksin ongelmiensa kanssa.
– Heikkojen signaalien havainnointi erityisesti etätyössä on haastavaa, mutta nyt se olisi erityisen tärkeää. Jos työntekijän työteho alkaa heikentyä ja käytös muuttuu, on syytä ottaa huoli puheeksi. Tukea saa työterveyden ammattilaisilta, Seppälä muistuttaa.
