Extralehdet Extralehdet
Rakennusten käytönaikainen energiankulutus muodostaa kolme neljäsosaa maamme koko rakennetun ympäristön vuotuisesta hiilijalanjäljestä. Neljäsosa tulee rakennusmateriaaleista ja työmaatoiminnoista sekä kuljetuksista.
Rakennusten ylivoimaisesti suurin kasvihuonekaasujen päästölähde on edelleen niiden energiankulutus, vaikka vähäpäästöisempiin energialähteisiin siirtyminen on pienentänyt käyttövaiheen hiilijalanjälkeä reilulla neljänneksellä viime vuosikymmenellä. Kokonaiskuva käy ilmi Rakennusteollisuus RT:n vähähiilisyyden tiekartan nykytila-analyysissä.
– Laskelmat vahvistavat, että nopeiden päästövähennysten aikaan saamiseksi tärkeintä on leikata nykyisen rakennuskannan energiankulutusta ja kehittää sen energiamuotoja. Käytännössä tämä tarkoittaa energiatehokkuutta parantavia toimenpiteitä, kuten lämmön talteenottoa ja esimerkiksi lämpöpumppujen tai aurinkoenergian parempaa hyödyntämistä, Rakennusteollisuus RT:n ympäristö- ja energiajohtaja Pekka Vuorinen sanoo.
Kaukolämmön vähäpäästöisempien tuotantomuotojen käyttöönottoa on myös joudutettava, koska valtaosa kerrostaloista on kytketty kaukolämpöön ja kaukolämmön osuus käytetystä energiasta on suurin.
Rakennetun ympäristön osuus energiankulutuksesta ja kasvihuonekaasupäästöistä on tällä hetkellä hyvin merkittävä. Rakennuksissa käytetään yli neljännes kaikesta Suomessa kulutettavasta energiasta, ja ne aiheuttavat 30 prosenttia kasvihuonekaasupäästöistä. Varsinaisen rakentamisen osuus energiankäytöstä ja päästöistä on viitisen prosenttia.
Mistä rakennetun ympäristön päästöt muodostuvat
Vuodenvaihteessa käynnistetyn vähähiilisen rakennusteollisuuden tiekarttatyön ensimmäisessä vaiheessa toteutettiin nykytilan kartoitus. Tämän keskeisenä osana oli Suomen koko rakennetun ympäristön hiilijalanjäljen laskeminen. Hiilijalanjäljen määrittämisessä käytettiin elinkaariperusteista laskentatapaa, vaikka hiilijalanjälki laskettiin läpileikkauksena yhdelle vuodelle. Tiedot kerättiin vuodelta 2017.
Laskennan tuloksena on yhden vuoden kokonaispäästöt Suomen rakennetusta ympäristöstä, 16 590 kt CO2. Luku saatiin laskemalla yhteen kyseisen vuoden uudis- ja korjausrakentamisen, purkamisen sekä olemassa olevien rakennusten käytön ja ylläpidon päästöt. Laskelmien rakennukset käsittävät Suomen koko rakennuskannan. Infraan sisältyvät maamme liikenneverkot sekä yhdyskuntatekniikka.
Laskelmissa on eritelty talon- ja infrarakentamiseen käytetyt materiaalit. Työmaatoiminnot, logistiikka ja purkaminen ovat yhtenä kokonaisuutena. Rakennettujen neliömäärien mukaan rakennuksista puolet oli päärakennusmateriaaliltaan betonia, kolmannes puuta ja loput muun muassa terästä. Liikenneverkkojen osalta lukuihin ei sisälly siltoja, tunneleita ja vastaavia rakenteita lähtötietojen puuttumisen vuoksi.
Laskelmissa on käytetty rakennusmateriaalien valmistuksen päästöjä. Useiden tutkimusten mukaan eri rakennusmateriaalien hiilijalanjäljen välillä ei kuitenkaan ole merkittäviä eroja, kun niitä tarkastellaan rakennuksen koko elinkaaren ajalta. Kaikkien materiaalien valmistuksen päästöjen vähentäminen on silti yksi käytettävistä keinoista hiilijalanjäljen pienentämiseksi. Infrarakentamisessa päästövähennyspotentiaalia löytyy etenkin kuljetustarvetta vähentävästä kiviainesten alueellisesta hyödyntämisestä sekä kierrätys- ja uusiomateriaalien käytöstä.
Rakennusteollisuus RT tekee Vähähiilinen rakennusteollisuus 2035 -tiekartan yhteistyössä ympäristöministeriön ja sidosryhmiensä kanssa. Laskelmista ja toteutuksesta vastaa Gaia Consulting Oy. Rakennusteollisuuden hanke on osa hallitusohjelman mukaista, työ- ja elinkeinoministeriön koordinoimaa eri toimialaliittojen tiekarttatyötä, jonka pohjalta hallitus alkaa valmistella keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelmaa sekä uutta ilmasto- ja energiastrategiaa. Päämääränä on hiilineutraali Suomi 2035.
