Huono suuhygienia voi altistaa diabetekselle

Suunterveydellä on tutkitusti merkittävä vaikutus diabeteksen hoitotasapainoon. Koska huono suunterveys voi myös nostaa riskiä sairastua diabetekseen, etenkin riskiryhmässä olevien on syytä panostaa suun ja hampaiden terveyteen.

Diabetes altistaa iensairaudelle nimeltä parodontiitti. Se vaikeuttaa hyvän diabeteksen hoitotasapainon saavuttamista ja lisää riskiä diabeteksen lisäsairauksiin.

– Kaiken alku on bakteeriplakki, jota kehittyy hampaiden pinnalle, kun harjauksesta on kulunut aikaa. Huolellisella hampaiden harjauksella ja hammasvälien puhdistuksella plakin määrä pysyy aisoissa. Jos harjaus on puutteellista, plakkia jää ienrajaan, jossa se alkaa vähitellen tulehduttaa ientä, kertoo Terveystalon suunterveyden ylilääkäri Tanja Ketola-Kinnula.

Ientulehdus on palautuva tila, johon voidaan vielä vaikuttaa. Kaikki ientulehdukset eivät johda parodontiittiin, mutta jos taipumusta on, riski kasvaa. Vaikea-asteisen parodontiitin ilmaantuvuushuippu on 38 vuoden iässä, mutta lievempää taudinkuvaa ilmenee jo 20 vuoden iästä alkaen.

Parodontiittia sairastavalla hammasta kiinnittävät säikeet tuhoutuvat, jolloin ikenen ja hampaan väliin alkaa muodostua ientasku, joka voi ulottua koko hampaan ympäri. Pikkuhiljaa tulehdus alkaa tuhota laajemmin hampaiden kiinnityskudoksia ja lopulta myös leukaluuta. Kerran ilmaannuttuaan parodontiitti on sitkeä riesa joka etenee, ellei sitä hoideta aktiivisesti.

– Hammasta ympäröivän tulehtuneen ienkudoksen yhteenlaskettu pinta-ala voi yhdessä suussa olla jopa 20 neliösenttimetriä. Näin laaja, märkivänäkin usein oireeton tulehdus heikentää terveyttä monin tavoin ja altistaa kakkostyypin diabetekselle. Suunterveyden vaikutukset sairauden hoitotasapainoon koskevat sekä 1 että 2 tyypin diabetesta, Ketola-Kinnula muistuttaa.

Parodontiitti on suomalaisten aikuisten yleisin suun sairaus. Kyseessä on merkittävä koko elimistön terveyttä uhkaava infektiokuorma, joka aiheuttaa matala-asteista tulehdusta ja lisää riskiä sairastua useisiin sairauksiin. Huonossa hoitotasapainossa oleva diabetes lisää myös muiden suun ja hampaiden sairauksien riskiä, kuten suun kuivuutta, hampaiden reikiintymistä ja suun sieni-infektioita.

Diabeteksen merkittävimmät haitat liittyvät sydän- ja verisuonisairauksien lisääntymiseen, joita parodontiitti vauhdittaa. Parodontiittia sairastavalla riski sairastua sydän- ja verisuonisairauksiin on peräti 70 prosenttia suurempi kuin terveen suun omaavalla. Huonolla suunterveydellä on tutkittu yhteys valtimonkovettumatautiin ja suomalaisten yleisimpään kuolinsyyhyn, sepelvaltimotautiin.

Tunnollinen omahoito on kaiken perusta

Diabetesta sairastavilla tai korkean sairastumisriskin omaavilla henkilöillä korostuu suun omahoidon merkitys. Hammaslääkärillä voidaan korjata tiettyjä asioita, mutta sairaaseen suuhun tehdyt toimenpiteet eivät auta pidemmän päälle. Tärkeintä olisi huolehtia suun kunnosta pitkäjänteisesti riittävällä omahoidolla ja säännöllisillä hammaslääkärin tarkastuksilla.

Erityisen tärkeää se on, jos suusta löytyy parodontiitti tai sitä ennakoivaa ientulehdusta. Parodontiitin hoito pienentää diabetesta sairastavan HbA1c-tasoa keskimäärin saman verran kuin diabeteksen hoitoon tarkoitetulta lääkkeeltä vaaditaan. Suun hoito ei korvaa lääkettä, mutta hoitotasapainon saavuttamisessa sen rooli on oleellinen.

– Hyvä suunhoito on olennainen osa diabeteksen hoitoa. Riittävän omahoidon lisäksi olisi tärkeää käydä tarpeeksi usein ennaltaehkäisevissä suuhygienistin puhdistuksissa. Käyntitiheys on yksilöllinen ja sisältyy hammaslääkärin tekemään hoitosuunnitelmaan. Jos terveellä suulla sopiva puhdistusväli olisi 6–12 kuukautta, parodontiittia sairastavilla se voisi olla vain 3–4 kuukautta. Lisäksi hammaslääkärin tarkastuksessa tulisi käydä vuosittain, painottaa Ketola-Kinnula.

Julkisella sektorilla hammashoidon tilanne ruuhkautui etenkin koronaviruksen myötä, ja on arvioitu, että jopa miljoona suunterveyden käyntiä on jäänyt sen vuoksi toteutumatta. Odotusaikojen venyessä tulehdukset suussa ehtivät monesti edetä niin pahoiksi, että hoito vaikeutuu.

Kunnan on kuitenkin järjestettävä asukkailleen suun terveydenhuollon palvelut. Kunnan järjestämässä suun terveydenhuollossa tehdään yhteistyötä erikoissairaanhoidon, muun terveydenhuollon ja kunnan sosiaalihuollon kanssa. Kunnat voivat järjestää suun terveydenhuollon palvelut itse kunnan terveyskeskuksessa, kuulua kuntayhtymään tai ostaa palvelut muilta palveluntuottajilta. Myös palveluseteliä käytetään joissakin kaupungeissa. Nyt hoito on taas järjestettävä kolmessa kuukaudessa. Tämä aika voidaan ylittää kolmella kuukaudella, jos potilaan terveys ei vaarannu.

Katso myös

Seitsemän päivän hoitotakuu ei ole realistinen

Hallituksen valmistelema esitys perusterveydenhuollon hoitotakuun kiristämisestä nykyisestä 90 päivästä seitsemään päivään ei ole nykymuodossaan realistinen, …

Tilaa vastaukset kommenttiisi
Lähetä muistutus
guest
0 Kommenttia
Inline Feedbacks
Näytä kaikki kommentit
0
Mitä mieltä olet? Kirjoita kommentti !x
()
x